POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘työpaja’

Kohderyhmien huomioimisella parempiin tuloksiin

toukokuu 8, 2013

Kolmannessa Minno-hankkeen työpajassa 7.5.2013 päästiin jo hieman kohderyhmien segmentoinnin makuun. Enää ei yritetty kaikilla teemoilla ja tuoteaihioilla kosiskella kaikkia. Rajauksia on tehtävä rohkeasti, jos halutaan aidosti tyydyttää yksilöiden tarpeita!

Segmentointi ja kohderyhmäajattelu ovat yksinkertaisia, melko helposti ratkaistavissa olevia asioita, jotka kuitenkin liian usein jäävät tekemättä. Segmentointi vaatii paitsi aikaa, ajattelua ja taloudellisia resursseja, myös uusien palveluiden testaamista markkinoilla.

Osana Minno-hanketta tehdyn kyselytutkimuksen yksi viesti oli, että tuotteistamista toivottiin nimenomaan yksittäismatkailijoille, sillä tällä hetkellä kotimaan matkailun tuotteet on tehty pääosin ryhmämatkailijoille.

Työpajassa kotimaisista asiakasryhmistä tuoteaihioita löytyi perhematkailijoille, työmatkustajille, eläkeläisille ja koululaisryhmille.  Ihan hyvä, vaikka kovin syvällisiä nämä rajaukset eivät vielä olekaan.

Kohderyhmien rajauskeskustelu toi esiin myös sen, miten eri kohderyhmien huomioiminen auttaisi parantamaan kannattavuutta low season -aikaan tai eri vuorokauden aikoina.

Koululaisryhmät liikkuvat alkukesästä ennen varsinaista kotimaan lomakautta. Heille vaikkapa erilaiset historiaan ja kulttuuriin liittyvät kohteet, vaikkapa linnoitukset ja museot, voivat olla hyvinkin opettavia päiväretkikohteita, kunhan sisältö on hiottu kohderyhmän ehdoilla. Elokuun loppua voisi puolestaan nykyistä vahvemmin yrittää myydä ulkomaalaisille (etenkin keski-eurooppalaisille), joiden lomakausi on meikäläistä myöhemmin. Englanninkielistä materiaalia on kuitenkin kautta linjan liian vähän ja venäjänkielistä ei juuri lainkaan.

Vuorokauden ajoista aamun hiljaisia tunteja voisi kohdistaa eläkeläisille, jotka (hieman yleistäen) heräävät kukonlaulun aikaan. Eläkeläiset kuuluvat usein jonkin sortin ”yhteenliittymiin”, joiden puitteissa he osallistuvat mitä erilaisimpiin aktiviteetteihin. Erityisesti heitä kannattaisi houkutella käyttämään paikallisia, oman alueensa palveluita. Tämän päivän eläkeläinen on nähnyt maailmaa ja liikkuu paljon. He arvostavat rauhallisia, liikunnallisia luontoon liittyviä aktiviteetteja.

Liikunta- ja hyvinvointikohteista puhuttiin niin ikään paljon. Haasteeksi näissä koettiin, että etenkään ulkomaalaisten matkailijoiden silmissä osa kohteistamme ei ole riittävän tasokkaita. Toinen haaste on ravintolatarjonta, joka ei aina kohtaa wellbeing-teemaa.

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Minno-hankkeen tuottamiin tuloksiin. Lisätietoja Minno-projektista: Leena Grönroos leena.gronroos@haaga-helia.fi ja www.silab.fi/minno

Tapahtumien potentiaali matkailussa jää hyödyntämättä

toukokuu 8, 2013

Kolmannessa Minno-hankkeen työpajassa 7.5.2013puhuttiin paljon tapahtumista ja niiden potentiaalista matkailun vetovoimatekijänä. Kongressit, kansainväliset kokoukset ja messut jäivät tosin keskustelussa tapahtumien ulkopuolelle, vaikka niissä on usein myös oheistoimintaa kuten näyttelyitä sekä osallistujille että ulkopuolisille asiasta kiinnostuneille henkilöille.

On selvää, että pienet ja etenkin isommat tapahtumat tuovat paikkakunnille elämää, mutta ainakin toistaiseksi tapahtumien hyödyntäminen matkailussa on melko rajallista. Varsinkin kansainvälisessä markkinoinnissa. Tämä johtuu osin siitä, että tapahtumajärjestäjät ovat yleisesti ottaen huomioineet kansainväliset matkailijat melko heikosti. Tapahtumista saadaan heikosti tietoa tai se tulee liian myöhään kv-matkailijoita ajatellen. Etenkin englanninkieliset nettisivut puuttuvat tai ne sisältävät rajallisesti tietoa tapahtumasta.

Tapahtumiin liittyy toinenkin haaste. Vaikka tapahtumakalentereissa olisi paljon tapahtumia, useimmiten epäselväksi jää, miten niihin voi päästä ja ostaa lippuja. Siksi tapahtumat jäävät paikallisille. Tapahtumat elävöittävät kaupunkikuvaa, mutta matkailijankin pitäisi päästä niihin mukaan. Kansainvälisistä kohderyhmistä tapahtumilla voitaisiin houkutella erityisesti lähialuematkailijoita esimerkiksi Pietarista, Tukholmasta ja Tallinnasta.

Tapahtumien ympärille olisi helppo rakentaa oheispalveluita, jolloin viipymää voitaisiin pidentää. Isommat, esim. musiikki- ja urheilutapahtumat sekä jotkut pienemmät tapahtumat voisivat tuoda matkailuun paljonkin lisäarvoa ja vetovoimaa. Kaikki tapahtumat eivät kuitenkaan ole matkailutapahtumia. On tapahtumia, jotka soveltuvat matkailun ja varsinkin kohteen imagon näkökulmasta hyvin markkinointia tukevaksi välineeksi ja sitten on niitä, joiden on parempi keskittyä omiin, kansallisiin markkinoihinsa.

Urheilutapahtumista esiin nostettiin mm. jääkiekkomatkailu, jonka ympärille voisi rakentaa suomalaiseen jääkiekkokulttuuriin liittyvää oheistekemistä. Mitä se sitten onkaan..

Toinen esimerkki urheilun hyödyntämisestä matkailussa on autourheilu. Tiettävästi ”Mika Häkkisen jalanjäljillä” -teemalla kulkevia matkailutuotteita on jonkin verran, mutta enemmänkin voisi olla ja muidenkin autourheilutähtiemme nimissä. Etenkin Japanissa fanituskulttuuri on niin vahvaa, että joku F1-fani voi tosissaan haluta vaikkapa viettää häänsä kuin Kimi Räikkönen joitain vuosia siten. Autourheiluteemamatkailuun voisi liittyä käynti tähden lapsuusmaisemissa ja kilpa-ajoa tämän kotiradalla. Tuotteistamista tosin tarvittaisiin, jotta palaset muodostaisivat ehjän kokonaisuuden.

Toki autourheiluun liittyvät matkailutuotteet voidaan nähdä niche-tuotteina, mutta kuten aiemminkin on jo todettu, rajauksia pitää uskaltaa tehdä. ”Kaikkea kaikille” ei kiinnosta ketään.

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Minno-hankkeen tuottamiin tuloksiin. Lisätietoja Minno-projektista: Leena Grönroos leena.gronroos@haaga-helia.fi ja www.silab.fi/minno

Markkinoinnin vuosikello matkailutoimijoiden tueksi

huhtikuu 26, 2013

Minno-hankkeen I työpajassa keksittiin idea matkailun yhteisestä vuosikellosta, johon koottaisiin kv-markkinoinnin kannalta tärkeät ajankohdat. Idea juonsi juurensa siitä, että matkailuyrityksissä ei välttämättä tiedetä ja ymmärretä, miten ajoissa hinnat ja ohjelmatiedot pitäisi olla saatavilla, jotta kansainvälinen matkustaja voi ostopäätöksensä tehdä.

Markkinoinnin sykli, etenkin kv-markkinoilla on pitkä. Esimerkiksi jotta palvelun tarjoaja pääsee ulkomaisten matkanjärjestäjien esitteisiin, tarvitaan vähintään 1,5 vuotta. Kansainvälinen media on liikkeellä parhaimmillaan jo vuotta ennen jutun julkaisua. Kotimaisessakin mediassa juttujen valmisteluajat ovat muutamasta viikosta puoleen vuoteen.

Esimerkiksi markkinointi- ja myyntisuunnitelmien teon aikataulutus vuoden 2015 tarjontaa varten:

- Toimenpidesuunnitelma tulisi olla valmiina/päivitettynä syksyllä 2013
- Markkinoinnista vastaavat yritykset suunnittelevat toimenpiteitä 1½ vuoden päähän syksyn 2013 ja talven 2013/2014 ajan
- Markkinointisuunnitelma julkaistaan keväällä 2014, koska yritykset ja kunnat budjetoivat seuraavan vuoden toimenpiteet kesän ja alkusyksyn aikana
- Käytännön yhteistyöneuvotteluja julkisen ja yksityisen sektorin kanssa kesä, syksy ja alkutalvi 2014 kohdentuen seuraavan vuoden 2015 toimenpiteisiin

Hyvinä puolina pitkässä aikajänteessä työpajan osallistujat näkivät sen, että vuosikello olisi yhteinen työkalu, joka tuo järjestelmällisyyttä toimintaan. Vuosikellon nähtiin auttavan markkinoinnin suunnittelua ja ymmärtämään julkisen tahon toimintamalleja. Pääosa osallistujista piti hyvänä asiana, että hinta ja muut tiedot ovat saatavilla ajoin.

Haasteina osallistujat näkivät sen, että elämää ja toimintaa on hankala ennustaa näin pitkälle. Miten voi tietää, millainen taloudellinen tilanne ja mitkä trendit jylläävät parin vuoden päästä. Jotkut kokivat, että erityisesti mikroyrityksillä saattaa tulla haasteita, jos ne eivät ehdi mukaan yhteismarkkinointiin ja juna ehtii mennä. Toisaalta kaikilla on mahdollisuus hypätä junan kyytiin, ja tämä on yksi keino poimia jyvät akanoista. Kenenkään ei ole pakko seurata yhteistä vuosikelloa, vaan kukin yritys voi itse päättää miten tosissaan kv-matkailijoita haluaa tavoitella.

Jos markkinoinnin vuosikellon luomiselle löytyy yhteinen tahtotila, sen toteuttaminen lienee suhteellisen yksinkertaista. Vuosikellon kehittelyä jatketaan 7.5. järjestettävässä III Minno työpajassa.

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Minno-hankkeen tuottamiin tuloksiin. Lisätietoja Minno-projektista: Leena Grönroos leena.gronroos@haaga-helia.fi ja www.silab.fi/minno

Uusi verkostoitumismalli syntymässä

huhtikuu 25, 2013

Minno-hankkeen I työpajassa esiteltiin ja arvioitiin kolmea erilaista verkostoitumismallia (linkki ed. artikkeliin), joiden parhaiden puolien perusteella Kari Halonen ja Heidi Forss-Anila olivat ennen II työpajaa luoneet luonnoksen ”Limonen verkostoitumismallista”.

Limonen verkostoitumismalli perustuu asiakaslähtöisyyteen ja keskittyy myynnin kasvuun. Se perustuu valittuihin ydintuotteisiin, joita tukevat teemaan sopivat oheistuotteet. Limonen mallissa ei olla kiinnostuneita kuntien tai maakuntien rajoista, vaan matkailijan tarpeista ja liiketoiminnan kehittämisestä.

Limonen mallissa verkostolla on nimetty vastuuhenkilö, persoona. Verkoston yrittäjät saavat itse päättää sitoutumisen asteesta ja sen perusteella määräytyy myös panostukset ja saamiset. Verkoston toiminnasta saavat tietoa kaikki, myös ne, jotka eivät ole malliin sitoutuneet. Kaikilla on yhtäläinen oikeus keskusteluun ja sparraukseen. Verkosto perustuu pitkäjänteiseen toimintaan ja toimintamalliin liitetään jonkinlainen laatujärjestelmä. Sen avulla yrittäjät voivat luottaa siihen, että mukana olevat yritykset ylittävät palvelunsa laadussa asetetun minimitason ja verkostoon kuuluvan yrityksen suositteleminen asiakkaalle on turvallista.

Limonen mallin esittelyn jälkeen Kari ja Heidi esittelivät vielä kaksi muuta verkostoitumismallia, Göteborgin mallin ja Pohjois-Karjalan mallin, joista ammennettiin niiden parhaat puolet rikastuttamaan Limonen mallia. Parhaan verkostoitumismallin löytämiseksi toiveiden tynnyriin heitettiin mm. seuraavia asioita:

- Yhteinen tahtotila: poliittinen johto, elinkeinoelämä ja paikallinen lentokenttä mukana toiminnassa
- Yksi kärki (tapahtumat)
- Mobiilipalvelujen hyödyntäminen 24 h palvelun tarjoamiseksi
- Vahvuuksien yhdistäminen
- Matkailuneuvonnan tehokkuus, kulujen jakaminen
- Yksi toimija, tieto yhdessä paikassa
- Edellytykset verkoston toimijoiden koulutukseen

Ennen III Minno-työpajaa, Limonen mallista luodaan versio 2.0, jota kehitetään taas edelleen olemassa olevien verkostomallien hyvillä käytänteillä erityisesti markkinoinnin ja myynnin osalta. Seuraava Limonen verkostoitumismalli esittelyssä 7.5. työpajan jälkeen tässä blogissa.

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Minno-hankkeen tuottamiin tuloksiin. Lisätietoja Minno-projektista: Leena Grönroos leena.gronroos@haaga-helia.fi ja www.silab.fi/minno

Matkailun helmiä Etelä-Suomessa

huhtikuu 17, 2013

Mitkä ovat Etelä-Suomen vetävimmät matkakohteet? Jos kysymykseen vastaa Minno-hankkeen 9.4.2013 järjestetyn työpajan perusteella TOP-lista näyttää seuraavalta:

Suomenlahden rannikko, Porvoo-Loviisa Region, Tuusulan Rantatie, Helsinki Region sekä Fiskarsin Ruukki. Nämä kohteet saivat useamman maininnan kun, reilut 20 matkailun asiantuntijaa saivat äänestää muita kuin oman alueensa kohteita. Mainintoja saivat myös mm. Porkkala, Hanko, Päijänteen sisävesistö ja Vanajavesi.

Yksittäisten alueiden lisäksi keskusteluun nousi myös teemoja, joiden ympärille suhteellisen kompaktin ja monipuolisen Etelä-Suomen matkailumenestystä voisi rakentaa. Esimerkiksi ruoka ja luonnonläheisyys kansallispuistoverkostoineen olivat näistä hyviä nostoja. Molemmista oli tässä blogissa jo omat artikkelinsa (ruoka ja luonto), joten ei niistä sen enempää.

Ilahduttava uusi oivallus oli koko Etelä-Suomi Design Districtinä. Tällaiseen teemaan kuuluisivat kohteina ainakin Fiskars, Iittala, Arabia, Riihimäki ja Otaniemi, johon mm. Taideteollinen korkeakoulu on siirtämässä kampustaan.

Työpajan keskusteluissa nousi esiin myös Matkailun edistämiskeskus MEK:n vuoden 2010 lopulla Suomen suuralueilla järjestämät matkailun työpajat. Työpajojen pohjalta kerättiin mm. alueiden kärkituotteita VisitFinland.com:iin. Sivustolla esiinnostetut teemat suomen matkailusta ovat taiten harkittuja ja toteutettuja (The Land of Midnight Sun, Hymn to Cottage Life, The Silliest Events in Finland etc.).

Etelä-Suomen matkailun kärkiteemojen pohtimista jatketaan tiistaina 23.4. ja 7.5. Minno-hankkeen työpajoissa. Ajatuksena on koota teemojen ympärille miniklustereita, jotka lähtevät yhdessä edistämään kutakin teemaa kohti konkretiaa.

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Minno-hankkeen tuottamiin tuloksiin. Lisätietoja Minno-projektista: Leena Grönroos leena.gronroos@haaga-helia.fi ja www.silab.fi/minno

Minno yhdistää Etelä-Suomen matkailun toimijat

helmikuu 15, 2013

Loppuvuodesta 2012 käynnistyneen Minno-projektin tavoitteena on kehittää Etelä-Suomen matkailua vuoteen 2020. Tavoitteisiin pyritään lisäämällä yhteistyötä matkailutoimijoiden kesken ja kehittämällä yhdessä palveluita matkailijan näkökulmasta.

Matkailija ei näe kunnan tai yritysten toiminnan rajoja, vaan hänelle matka Etelä-Suomeen on kokonaisuus, joka muodostuu monista elementeistä. Jotta asiakas kokee kokonaisvaltaisen matkailuelämyksen, alan yritysten on pystyttävä tekemään tiivistä yhteistyötä. Minno-projektin eri vaiheissa on mukana laajasti matkailualan eri toimijoita kuten majoituksen, kuljetuksen, ohjelmapalveluiden ja erilaisten aktiviteettien parista.

Projektissa Etelä-Suomi käsittää kolme maakuntaa: Uusimaa, Päijät-Häme ja Häme. Suuri ja monipuolinen matkakohde on houkuttelevampi niin kotimaisten kuin ulko-maistenkin matkailijoiden näkökulmasta. Yhteistyötä pyritään ulottamaan jatkossa koko Itämeren alueelle.

PROJEKTIN TOIMENPITEET JA NIIHIN LIITTYVÄT ARTIKKELIT

Marraskuussa 2012 hankkeessa visioitiin Etelä-Suomen matkailun tulevaisuutta Olli Hietasen vetämässä Tulevaisuusverstaassa

Artikkelit tulevaisuusverstaasta

Tammi-huhtikuussa 2013 selvitettiin mitä hyötyä yritykset hakevat maakuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä ja miten yhteistyötä tulisi tehdä: Kysely matkailutoimijoille helmikuussa sekä haastattelut huhtikuussa.

Artikkelit tuloksista:

Huhti-toukokuussa 2013 aloitettiin yhteistyöverkostojen rakentaminen ja käytännön toimenpiteiden suunnittelu työpajoissa 9.4.,23.4. ja 7.5.

Artikkelit 9.4.2013 työpajan tuotoksista

Artikkelit 23.4. työpajan tuotoksista

Artikkelit 7.5.2013 työpajan tuotoksista

 Matkailun teemaklusteri syksy 2013-kevät 2014

Minno-projektin ydintyöryhmä on projektipäällikkö Leena Grönroosin johdolla tuottanut

Ehdotusta käsiteltiin loppusyksystä 2013 eri foorumeilla, mistä syntyi jatkotoimenpiteet:

Keväällä 2014

Kesäkuussa 2014 projekti päättyy, mutta yhteistyöverkostot jatkavat toimintaansa matkailijoiden palvelemiseksi.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koordinoima Minno-projekti on osa isompaa Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region – hanketta (TouNet), joka on ylimaakunnallinen matkailun kehittämishanke Etelä-Suomessa. Hankkeen koordinoija on Culminatum Innovation,. ja Uudenmaanliitto 2014 alusta alkaen. Hanke saa rahoitusta Euroopan unionin aluekehitysrahastosta (EAKR), alueen kunnilta sekä hallinnoivilta organisaatioilta. EAKR:sta tuleva rahoitus kanavoituu Päijät-Hämeen liiton kautta.

Matkailun tulo- ja työllisyysvaikutukset Uudellamaalla ovat merkittävät, josta Minnon sisarprojektissa tehty tutkimus kertoo.

Lisätietoja:

Projektin yhteyshenkilö Leena Grönroos
leena.gronroos(a)haaga-helia.fi
puh. 040 488 7187

www.silab.fi/minno

Keskustelualue: http://social.silab.fi/group/555

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, se pitää tehdä

joulukuu 4, 2012

Voiko tulevaisuutta ennustaa? Ei voi. Siksi se pitää itse tehdä! Näillä sanoilla tulevaisuuden tutkija Olli Hietanen alusti ryhmän matkailuviisaita visioimaan Etelä-Suomen matkailun tulevaisuutta. Mukana oli mm. Pehtoori Panu Kekäle, joka kirjoitti työpajan annista omassa blogissaan.

Työpajassa tuotetut visiot löytyvät täältä:

Visio 1 | Visio 2 | Visio 3 | Visio 4 |

Tulevaisuus luodaan luovuudella ja tahdolla. Vain mielikuvitus on rajana. Se on kuin vihreän elefantin metsästämistä. Mietit mitä itse haluat, määrität selkeän tavoitteen ja etsit oikeat toimintatavat tavoitteeseen pääsemiseksi. Joopa joo..

Hietanen painotti, että olemme vapaita tekemään elämässämme mitä vain. Niin työelämässä kuin vapaallakin. Omien halujen ja tavoitteiden saavuttamista rajoittaa vain muutoshaluttomuus, pelko ja vanhat tavat. Tuttuun on helppo käpertyä.

Mitkä on sellaisia tavoitteita, joiden eteen olisimme valmiita tekemään töitä? Jos motivaatiota on riittävästi, kaikki on mahdollista.

Uudet asiat syntyvät erilaisten ihmisten tapaamisissa. Hietanen kehottikin hakeutumaan toisen alan osaajan puheille. ”Hullunkurisissa perheissä” syntyy ideoita. Siitähän Silabissakin on pohjimmiltaan kyse: Eri alojen huippuammattilaisten törmäyttämisestä ja uusien ajatusten tuottamisesta sitä kautta.

Tulevaisuutta visioidessa ja himottavia tavoitteita asettaessa on tärkeää ideoida paljon. Asettaa aivot hetkeksi tulevaisuustilaan ja palata taas takaisin tähän päivään. Näin arki saadaan näyttäytymään uudessa valossa. Eläminen tässä päivässä on kuitenkin tavoitteiden asettamisessa lähtökohta. Sopivassa suhteessa realismia ja hulluja ideoita, ripaus sivuille vilkuilua ja iso kourallinen uskoa huomiseen. Siitä on tulevaisuus tehty!

Nyt tehdään Etelä-Suomen matkailun tulevaisuutta

marraskuu 14, 2012

HAAGA-HELIA ja Silab (Service Innovation Laboratoty by HAAGA-HELIA) on kokoamassa ”matkailuviisaiden” ryhmää, jossa matkailualan konkarit luotaavat Etelä-Suomen matkailua eteenpäin.

Ensimmäinen etappi on marraskuun lopulla 2012 tulevaisuuden tutkija Olli Hietasen johdolla järjestettävä työpaja, jonka tuotokset ovat pohjana Etelä-Suomen matkailuinnovaatio-verkoston rakentamisessa.  Tavoitteena on tehdä Etelä-Suomen matkailun tulevaisuutta mm. luomalla toimenpiteitä, joilla matkailijoiden määrää ja viipymää alueellamme saadaan lisättyä.

Työpaja on Culminatumin koordinoiman Matkailuinnovaatiot-projektin lähtölaukaus. Jatkossa yhteistyötä tehdään myös muiden Itämeren alueen (erityisesti Viro) matkailuyritysten ja -kehittäjien kanssa. Yhteistyön tavoitteena on luoda toimiva matkailuverkosto ja sitä kautta tehdä Itämeren alue tunnetuksi, vetovoimaiseksi matkailukohteeksi.

Lisätietoa työn etenemisestä myöhemmin tässä blogissa sekä sivuston keskustelualueella “Jaa ja luo“.