POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘työllisyysvaikutus’

Leirintamatkailun rahankaytto lisaantynyt

lokakuu 19, 2015

Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vieraspaikkakunnalla on kasvanut positiivisesti vuodesta
2013. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista.

Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2015 oli 197 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 26 % vuodesta 2013. Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 225 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 90 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä leirintämatkailijoiden rahankäytöstä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %).

Leirintämatkailuala työllistää 2567 henkilötyövuotta

Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1817 henkilötyövuotta (htv). Tyypillisin leirintämatkailija on hyvin toimeentuleva 35-49 tai 50-64 -vuotias mies tai nainen, joka on puolison tai perheen kanssa lomamatkalla. Hänen kotitaloutensa yhteenlasketut vuositulot ovat yli 60.000€. Hän yöpyy matkailuautossa tai -vaunussa, viettää leirintämatkoillaan 11 vuorokautta vuodessa ja ajaa niiden aikana 3518 kilometriä. Leirintämatkailun harrastajat ovat sitoutuneita harrastukseensa – jopa 92 % tutkimukseen
vastanneista näkee itsensä potentiaalisena alan harrastajana tulevaisuudessa.

Vuonna 2015 tehty tutkimus oli jatkoa vuoden 2013 tutkimukselle. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena 19:lla eri leirintäalueella kesä- ja heinäkuussa. Siihen osallistui yhteensä 804 vastaajaa. Vastaajista 79 prosenttia oli suomalaisia ja 21 prosenttia ulkomaalaisia. Tutkimuksen teki Haaga-Helian restonomiopiskelija Jirka Lehtonen.

Lataa Jirkan opinnäytetyö Theseuksesta >.

Lisätietoja

Antti Saukkonen, Suomen Leirintäalueyhdistys ry, +358 440 595 931, antti.saukkonen@camping.fi

Timo Piilonen, SF-Caravan ry, +358 50 592 6561, timo.piilonen@karavaanarit.fi

Kristiina Adamsson, Haaga-Helia amk, +358 40 488 7595, kristiina.adamsson@haaga-helia.fi

Suomen Leirintäalueyhdistys SLY ry on leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvonta-organisaatio, jonka jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75 %.
SF-Caravan ry on leirintämatkailun valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii karavaanareiden, muiden leirintämatkailijoiden ja heidän muodostamiensa yhdistysten valtakunnallisena edunvalvojana.

Matkailulla merkittävä työllisyysvaikutus Uudellamaalla

huhtikuu 24, 2014

HAAGA-HELIAn toteuttamassa selvityksessä on tutkittu koko Uudenmaan maakunnan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia vuonna 2013.

Tulovaikutus lähes 2 miljardia

Selvityksestä käy ilmi, että maakunnan matkailutulo oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa, ja matkailu loi maakuntaan noin 12 000 henkilötyövuotta. Kun mukaan lasketaan vielä maakunnan ulkopuolelle suuntautuva matkailu, henkilötyövuosia kertyi noin 21 000.

Alueella 16 miljoonaa matkailijaa

Kaikkiaan Uudellamaalla kävi vuoden aikana noin 16 miljoonaa päivämatkailijaa ja matkailijoiden yöpymisvuorokausia kertyi 22 miljoonaa. Suurimmat matkailutuloa saavat toimialat olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa ja liikenne.  Noin kolmasosa matkailijoiden euroista meni vähittäiskaupalle. Nämä alat myös työllistivät eniten.

Alueellisesti ylivoimaisesti suurin matkailutulon saaja oli pääkaupunkiseutu, joka saa 1,5 miljardia maakunnan matkailutulosta. Länsi- Uudenmaan osuus matkailutulosta oli 307 miljoonaa, Keski-Uudenmaan 201 miljoonaa ja Itä-Uudenmaan 168 miljoonaa.  Summat sisältävät arvonlisäveron.

Pääkaupunkiseudulla yövytään

- Pääkaupunkiseutu on yöpyvien matkailijoiden ykköskohde pääkohde ja muissa maakunnan osissa käydään pääasiassa päivämatkoilla, toteaa matkailun lehtori ja projektin päällikkö Eva Holmberg  HAAGA-HELIAsta.

Selvitys on osa matkailun ylimaakunnallista TouNet-kehittämishanketta (Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region).

Koko raportti on luettavissa täällä >

Lisätietoja: Eva Holmberg, eva.holmberg@haaga-helia.fi