POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘tutkimus’

Leirintamatkailun rahankaytto lisaantynyt

lokakuu 19, 2015

Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vieraspaikkakunnalla on kasvanut positiivisesti vuodesta
2013. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista.

Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2015 oli 197 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 26 % vuodesta 2013. Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 225 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 90 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä leirintämatkailijoiden rahankäytöstä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %).

Leirintämatkailuala työllistää 2567 henkilötyövuotta

Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1817 henkilötyövuotta (htv). Tyypillisin leirintämatkailija on hyvin toimeentuleva 35-49 tai 50-64 -vuotias mies tai nainen, joka on puolison tai perheen kanssa lomamatkalla. Hänen kotitaloutensa yhteenlasketut vuositulot ovat yli 60.000€. Hän yöpyy matkailuautossa tai -vaunussa, viettää leirintämatkoillaan 11 vuorokautta vuodessa ja ajaa niiden aikana 3518 kilometriä. Leirintämatkailun harrastajat ovat sitoutuneita harrastukseensa – jopa 92 % tutkimukseen
vastanneista näkee itsensä potentiaalisena alan harrastajana tulevaisuudessa.

Vuonna 2015 tehty tutkimus oli jatkoa vuoden 2013 tutkimukselle. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena 19:lla eri leirintäalueella kesä- ja heinäkuussa. Siihen osallistui yhteensä 804 vastaajaa. Vastaajista 79 prosenttia oli suomalaisia ja 21 prosenttia ulkomaalaisia. Tutkimuksen teki Haaga-Helian restonomiopiskelija Jirka Lehtonen.

Lataa Jirkan opinnäytetyö Theseuksesta >.

Lisätietoja

Antti Saukkonen, Suomen Leirintäalueyhdistys ry, +358 440 595 931, antti.saukkonen@camping.fi

Timo Piilonen, SF-Caravan ry, +358 50 592 6561, timo.piilonen@karavaanarit.fi

Kristiina Adamsson, Haaga-Helia amk, +358 40 488 7595, kristiina.adamsson@haaga-helia.fi

Suomen Leirintäalueyhdistys SLY ry on leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvonta-organisaatio, jonka jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75 %.
SF-Caravan ry on leirintämatkailun valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii karavaanareiden, muiden leirintämatkailijoiden ja heidän muodostamiensa yhdistysten valtakunnallisena edunvalvojana.

Suositukset matkailun laatutyolle

kesäkuu 1, 2015

laatutyo-hp-vf-hhMatkailualan yritykset kehittäisivät laatua mieluiten yhdessä. Ne haluavat rakentaa yhtenäisen matkailukohteen, jotta voivat luottaa yhteistyökumppaneiden laatuun ja asiakkaat voivat olla tyytyväisiä.

Yritysten tahto selvisi  Haaga-Perhon, Visit Finlandin ja Haaga-Helian tekemässä tutkimuksessa, jota varten haastateltiin 44 yritystä.

”Laadun kehittämisen vetäjäksi yritykset haluavat alueellisen koordinoijan, joka työntää, kannustaa ja pakottaa kehittymään. Matkailun alueorganisaatioiden tulisikin ottaa vahva aloitteentekijän rooli laatutyössä. Yritykset toivovat koordinoijan järjestävän yhteisiä tutustumiskäyntejä yrityksiin ja tuotteiden testaamista”, valottaa tutkimuksen projektipäällikkö Leena Grönroos Haaga-Heliasta.

Grönroos on koonnut matkailualan yritysten näkemykset matkailun laadun kehittämiseksi Suomessa. ”Halusimme yritysten näkemyksen laatutyön organisoinnille ja painopisteille tulevaisuudessa. Asia on ajankohtainen, sillä matkailualan omaa laatuohjelmaa, Laatutonnia, on toteutettu jo yli kymmenen vuotta. Sen omistus on juuri siirtynyt Visit Finlandilta Haaga-Perholle, joka myös toteuttaa valmennukset. Projektia tehtiin yhteistyössä molempien organisaatioiden kanssa”, Grönroos jatkaa.

Tutkimustulosten mukaan yritykset toivovat, että Visit Finlandilla on johtava rooli matkailun kansallisessa laatutyössä. Matkailualan oma laatuohjelma on yrityksille tärkeä erityisesti niiden keskinäisen liiketoiminnan pohjaksi ja osoitukseksi laadusta yritysasiakkaille. Laatupalkinto osoittaa yrityksen kilpailukyvyn ja kannustaa henkilöstöä.

”Peräti 72 % projektissa tehtyyn Laatutonni-kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää Laatutonni-valmennusta erittäin tai melko hyödyllisenä. Laatutonni-logon yhteyteen tuleekin lisätä tieto laatuohjelman sisällöstä. Tämä tuo yhtenäistä näkyvyyttä Suomen matkailutoimijoiden laadusta erityisesti kansainvälisille kumppaneille”, Leena Grönroos suosittaa.

Projektissa tuotetut suositukset matkailun laatutyölle Suomessa on luettavissa Haaga-Helian sivuilla >

Lisätietoja Suomen matkailun laatutyöstä

Tutkimusprojektista Leena Grönroos 040 4887187 ja Laatutonnista Tom Källroos 0400 184 165.

Myy tuotteesi ensin paikallisille!

kesäkuu 12, 2014

Paikallisten ihmisten voima nousi erityisesti esille kansainvälisille vapaa-ajan matkailijoille tehdyssä tutkimuksessa.

Ystävät, tuttavat ja muut paikalliset ovat tiedonlähteinä tärkeitä matkailijalle: yli kolmasosa kyselyyn vastanneista kertoo kysyvänsä tietoa matkailupalveluista ystäviltä ja sukulaisilta. Neljäsosa mainitsee paikalliset asukkaat tiedonlähteekseen – eli kun neuvoa kysytään esimerkiksi kaduilla.

Epävirallinen word-of-mouth on tärkeä tiedonlähde kansainvälisille matkailijoille.

Epävirallinen word-of-mouth on tärkeä tiedonlähde kansainvälisille matkailijoille.

 

Ystävien ja sukulaisten luona vierailu on myös yksi Etelä-Suomeen matkailun houkutin. Erityisesti tämä näkyy virolaisten ja venäläisten matkailijoiden vastauksissa. Siksi on tärkeää, että täällä asuva ystävä tai sukulainen on tietoinen palvelu- ja tapahtumatarjonnasta.

Visiting friends and relatives eli tuttujen luokse matkustaminen on yksi merkittävimmistä syistä tulla Suomeen etenkin virolaisten keskuudessa.

Visiting friends and relatives eli tuttujen luokse matkustaminen on yksi merkittävimmistä syistä tulla Suomeen etenkin virolaisten keskuudessa.

Tutkimuksen tulokset kertovat, että matkailijat haluavat seuraavalla kerralla Suomessa nimenomaan aktiviteetteja: tekemistä luonnossa, kulttuurielämyksiä, paikallisen elämän kokemista. Jos paikallinen isäntä suosittelee tuotetta tai tapahtumaa, esimerkiksi kalastusretkeä tai konserttia, on sillä suuri merkitys!

Kannattaa siis markkinoida ja myydä tuote ensin paikalliselle, niin hän tuo jatkossa yritykseen myös matkailijoita!

Lisätietoja: Leena Grönroos, puh. 040 488 7187 leena.gronroos@haaga-helia.fi. Lisätietoa Minno-projektista

Kansainvälisten vapaa-ajan matkailijoiden kokemukset Etelä-Suomessa

kesäkuu 11, 2014
minno_kv_matkailijoiden_kokemukset500px

Kansainvälisille vapaa-ajan matkailijoille tehty kysely kertoo, mikä Etelä-Suomessa kiinnostaa ja mitä siellä halutaan kokea.

“On hienoa todeta, että Etelä-Suomeen matkustaneet vapaa-ajan matkailijat ovat olleet tyytyväisiä kokemaansa. Hälyttävää on kuitenkin se, että puolet vastaajista EI ostanut mitään aktiviteetteja täällä ollessaan! Ne, jotka ostivat, tekivät ostoksista suurimman osan internetistä (35%) ja matkailuinfosta (10%) sekä hotellin vastaanotosta (9%)”, ihmettelee Minno-projektista HAAGA-HELIAssa vastaava Leena Grönroos.

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten kiinnostavia Minno-projektissa työpajoissa ja tutkimuksella työstetyt teemat ovat kansainväliselle matkailijalle.

Tutkimustulosten mukaan teemat osuvat nappiin. Matkailijat haluavat seuraavalla kerralla nimenomaan tekemistä: helposti ostettavia aktiviteetteja! Teemapohja ja kaikki Minno-projektissa tuotettu aineisto on vapaasti käytössänne, olkaa hyvät.

Matkailijoiden parhaat kokemukset olivat asioita, joista ei juurikaan synny tuloa matkailualan yrityksille. Tärkeimmät olivat ystävälliset, avuliaat paikalliset ihmiset, luonnossa kävely ja kauniin luonnon ihailu, kaupungissa kävely ja arkkitehtuurin ihailu, ystävien ja sukulaisten tapaaminen, museot ja kirkot. Muita olivat puhdas ilma, pientä ja rauhallista, suomalainen elämäntapa, hyvä julkinen liikenne, Suomenlinna.

Tuloa tuottavista kokemuksista tärkeimmät olivat: ruoka, ravintolat ja yöelämä, ostokset, kiertoajelut, tapahtumat: Gastro & Streat Helsinki, design.

Mitä matkailijat haluavat tehdä seuraavalla kerralla Etelä-Suomessa?

  • Ehdottomasti lisää tekemistä ‘More of the most active activities’, ‘entertainment’, ‘all experienced, something extreme’:
  • Luonnon kokeminen: talviurheilu, kalastus, retket, veneily
  • Kulttuuri: museo, näyttely, musiikki
  • Kylpylä, huvipuisto, jääkiekko
  • Sauna, Ostokset, Nähtävyyksien katselu
  • Helsinki, pienet kaupungit, rannikko, saaristo, maaseutu
  • Elämää suomalaisten kanssa
  • Tekemistä sunnuntaina

Johtopäätöksenä esitämme: laittakaa lisää aktiviteetteja helposti verkkoon saataville! Kuten matkailijat itsekin toivoivat: mainoksia satamaan ja lentoasemalle! Myös maksuton wi-fi houkuttaa!

Tutkimuksen taustaa

Kysely tehtiin vähintään yhden päivän Etelä-Suomessa viettäneille kansainvälisille vapaa-ajan matkailijoille. Vastauksia saatiin yhteensä 865 kpl. Kysely tehtiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla, Länsiterminaalissa ja Olympiaterminaalissa Helsingissä maaliskuussa 2014.

Minno-projektissa oli työstetty marraskuun 2012 – kesäkuu 2013 aikana matkailustrategioiden analyysin, matkailutoimijoille tehdyn kyselyn ja työpajojen pohjalta Etelä-Suomen matkailun teemapohja. Teemapohjaa käyttäen voidaan koota Etelä-Suomen matkailupalveluiden tuottajat ja tuotteet klustereiksi markkinointia ja myyntiä varten. Teemapohja voi toimia esimerkiksi verkkokaupassa tuotteiden jaottelupohjana.

Etelä-Suomen Roundtablen ohjaamana selvitettiin maaliskuussa 2014 kyselytutkimuksella,  miten kiinnostavia teemat ovat kansainväliselle vapaa-ajan matkailijalle, ja miten tyytyväisiä näitä teemoja vastaavia kokemuksia matkallaan nauttineet ovat niihin. Tätä varten projektialueen (Häme, Päijät-Häme, Uusimaa) alueellisilta ja kunnallisilta matkailutoimijoilta pyydettiin omien alueidensa kärkituotteista kuvaukset ja kuvat. Ne yhdistellen tehtiin teemapohjaa mukaileva aktiviteettiluettelo.

Tutkimuksen tekijä

Vapaa-ajanmatkailijoiden kokemukset Etelä-Suomessa tutkimuksen ovat rahoittaneet Euroopan Union aluekehitysrahasto (EAKR), alueen kunnat, hanketta halllinoivat organisaatiot ja HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu. Selvitys on osa suurempaa matkailun ylimaakunnallista kehityshanketta Etelä-Suomessa (TouNet- Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region).

Lisätietoja: Leena Grönroos, puh. 040 488 7187 leena.gronroos@haaga-helia.fi. Lisätietoa Minno-projektista

Alustavia tuloksia Etelä-Suomen matkailuteemojen testauksesta

toukokuu 12, 2014

Etelä-Suomen matkailun yhteistyön kehittämiseen tähtäävässä Minno-projektissa tutkittiin maaliskuun lopussa, miten kiinnostavia projektissa tuotetut  matkailun teemat ovat.  Kysely tehtiin maaliskuussa Suomesta lähteville kansainvälisille vapaa-ajan matkailijoille.  Kyselyyn vastasi 865 matkailijaa Helsinki-Vantaan lentokentällä ja Helsingin satamissa.

Etelä-Suomen matkailun teematklusteriluonnos.

Etelä-Suomen matkailun teemat – luonnos

Näkyvin tulos on se, että matkailijat ovat tyytyväisiä kokemaansa. Visiomme kuitenkin myydä matkailijoille huomattavasti enemmän! Puolet kyselyyn vastanneista ei ollut ostanut paikan päällä yhtään matkailupalvelua.

 

Shoppailu oli suosituin aktiviteetti ja käyntikohteista nousevat kärkeen museot ja kirkot.  Opastetut kierrokset ovat suosittuja, niihin oli osallistunut 40%. Lähes kaikki, yhdeksän kymmenestä, olivat tyytyväisiä.

Selvää on myös luonnonympäristön suosio. Kansallispuistossa tai muulla virkistysalueella oli käynyt 40% vastaajista. Heistäkin yhdeksän kymmenestä oli tyytyväisiä. Luontoaktiviteettien myyntiä kannattaa siis tehostaa!

 

Matkan parasta antia Etelä-Suomessa olivat ’friendly local people’  ja ’good nature environment’. Esiin nousevat myös arkkitehtuuri, kulttuuri ja sauna.

Tutkimuksen tulokset esitellään keväällä TouNet -hankkeen loppuseminaarissa 10.6. ja ne jaetaan myös tässä blogissa.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun koordinoima Minno-projekti on osa isompaa Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region – hanketta (TouNet), joka on ylimaakunnallinen matkailun kehittämishanke Etelä-Suomessa.

Matkailulla merkittävä työllisyysvaikutus Uudellamaalla

huhtikuu 24, 2014

HAAGA-HELIAn toteuttamassa selvityksessä on tutkittu koko Uudenmaan maakunnan matkailun tulo- ja työllisyysvaikutuksia vuonna 2013.

Tulovaikutus lähes 2 miljardia

Selvityksestä käy ilmi, että maakunnan matkailutulo oli vuonna 2013 noin 1,9 miljardia euroa, ja matkailu loi maakuntaan noin 12 000 henkilötyövuotta. Kun mukaan lasketaan vielä maakunnan ulkopuolelle suuntautuva matkailu, henkilötyövuosia kertyi noin 21 000.

Alueella 16 miljoonaa matkailijaa

Kaikkiaan Uudellamaalla kävi vuoden aikana noin 16 miljoonaa päivämatkailijaa ja matkailijoiden yöpymisvuorokausia kertyi 22 miljoonaa. Suurimmat matkailutuloa saavat toimialat olivat majoitus- ja ravitsemistoiminta, vähittäiskauppa ja liikenne.  Noin kolmasosa matkailijoiden euroista meni vähittäiskaupalle. Nämä alat myös työllistivät eniten.

Alueellisesti ylivoimaisesti suurin matkailutulon saaja oli pääkaupunkiseutu, joka saa 1,5 miljardia maakunnan matkailutulosta. Länsi- Uudenmaan osuus matkailutulosta oli 307 miljoonaa, Keski-Uudenmaan 201 miljoonaa ja Itä-Uudenmaan 168 miljoonaa.  Summat sisältävät arvonlisäveron.

Pääkaupunkiseudulla yövytään

- Pääkaupunkiseutu on yöpyvien matkailijoiden ykköskohde pääkohde ja muissa maakunnan osissa käydään pääasiassa päivämatkoilla, toteaa matkailun lehtori ja projektin päällikkö Eva Holmberg  HAAGA-HELIAsta.

Selvitys on osa matkailun ylimaakunnallista TouNet-kehittämishanketta (Tourism Development in co-opetition in Southern Finland and Baltic Region).

Koko raportti on luettavissa täällä >

Lisätietoja: Eva Holmberg, eva.holmberg@haaga-helia.fi

Venäläismatkailija verkossa: Aktiviteetit houkuttavat

huhtikuu 3, 2014

Mitä venäläinen haluaa nähdä Suomessa? Mitä hän haluaa kokea? Millaisia mielikuvia hänellä on Suomesta ja Helsingistä? Mistä hänet tavoittaa?

Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Pasi Tuomisen esityksestä Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014.

HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön tutkimuksen mukaan mielikuva Helsingistä kiteytyy viiteen näkökulmaan: Urheilu, viihde, kulttuuri ja nähtävyydet, puhdas luonto ja shoppailu. Vaikka venäläiset tunnetusti ostavat paljon ja laatua, shoppailu ei kuitenkaan välttämättä ole syy matkustaa Suomeen.

Shoppailun sijaan heitä kiinnostaa ensisijaisesti aktiviteetit, kuten pyöräily ja purjehdus. Tutkitulla kohdejoukolla oli positiivisia mielleyhtymiä esimerkiksi veteen liittyen. Esiin nousivat mm. Yrjönkadun uimahalli, Serena ja Flamingo. Esiin nousi myös puhdas, skandinaavinen ruoka. Tutkittujen venäläisten mielissä puhtaus jalkautuu luontomatkailuun, kaupunkikuvaan, ja esimerkiksi hotellihuoneisiin.

Pasi kiteyttikin Helsinkiin liitetyt mielikuvat näin ”Rauhallinen, puhdas ja kotoisa kaupunki, jossa voi tuntea itsensä eurooppalaiseksi”. Kuulostaa kieltämättä hyvältä – ja ihan todenmukaiselta!

Lue myös nämä:

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Sisältö ratkaisee

Kohderyhmistä insightiin

Teksti ja video: Elisa Aunola. Perustuu Pasi Tuomisen esitykseen HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Venäläismatkailija verkossa: Ruoki hakukoneita ja some-palveluita

huhtikuu 2, 2014

”Jos et ole netissä, et ole olemassa. Jos yritykselläsi ei ole venäjänkielisiä sivuja etkä ole optimoinut niitä venäläisiä hakukoneita varten, venäläiset matkailijat eivät löydä palveluitasi”, painotti LEO:n toimitusjohtaja Sanna Tarssanen HAAGA-HELIAssa järjestetyssä Venäläismatkailija verkossa -seminaarissa tiistaina 1.4.2014.

Mitä pitäis huomioida verkkomarkkinoinnissa venäläisille?

Venäläiset käyttävät paljon internetiä. Jos haluaa, että omat tuotteet ja palvelut löydettävissä venäjän verkossa, se vaatii muitakin toimenpiteitä kuin venäjänkieliset nettisivut. Hakukoneita ruokit parhaiten rikkaalla ja monipuolisella sisällöllä sekä linkityksillä muille venäjänkielisille saiteille. Uskottavuutta saat virheettömällä kielenkäytöllä. Kuva- ja videomateriaalia venäläiset tutkivat ja jakavat mielellään verkostoissaan. Tutustu myös venäläisten käyttämiin verkko- ja somepalveluihin, jotka esiteltiin tässä blogissa aiemmin.

Venäläismatkailijat käyttävät verkkoa eri tavalla eri vaiheissa. Verkon käyttötottumukset vaihtelevat myös matkailijaprofiileittan.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

OSKEn tutkimuksen mukaiset venäläismatkailijoiden profiilit on kuvattu Sannan esityksessä, joka perustui Matkailun ja Elämystuotannin OSKEn Pietarissa ja Murmanskissa tekemään haastattelututkimukseen, johon osallistui yhteensä yli 1500 venäläistä.

Venäläiset matkailijoina ja asiakkaina, Sanna Tarssanen, Lapin Elämystuotanto Oy from Elisa Aunola

Verkkopalveluiden käyttö matkailijaprofiileittain

Kohdebongari” ja ”viihdytettävä” elävät eniten sen mukaan, mitä joku toinen heille suosittelee. Niinpä näiden matkailijoiden kohdalla sosiaalisella medialla on merkittävä rooli jo ennen matkan alkua: mihin ylipäätään kannattaa lähteä ja mitä siellä voi tehdä? Erityisesti erilaisia kokemuksia etsitään ystävien ja tuttavien suosittelun perusteella.

Kesäasukas” puolestaan etsii puolestaan sekä somesta että verkkosivuilta tietoa majoitus- ja aktiviteettimahdollisuuksista. Useimmiten perheen kanssa pitkäksikin aikaa Suomeen matkaava venäläisrouva on kiinnostunut alueen tarjonnasta laajemmassakin mittakaavassa.

Venäläisille välimatkat eivät ole este ja päivämatkoja saatetaan tehdä parinkin sadan kilometrin päähän. Siksi venäläisille markkinoitaessa kannattaa laajentaa oman harpin sädettä ja ottaa selvää mitä ympäristössä tapahtuu. Mielenkiintoinen tapahtuma tai vetovoimainen päiväretkikohde voi 200 km päässä voi osoittautua juuri sinun yrityksesi vetovoimatekijäksi!

Löytöretkeilijä” hyödyntää verkkoa aktiviteettien etsimiseen vähemmän ennakkoon. Hänet saattaa sen sijaan saada asiakkaaksi kiinnostavalla kadunvarsikyltillä. Näkyvyys Foursquaressa ja muissa karttapalveluissa on kuitenkin löytöretkeilijänkin saavuttamiseksi tärkeää.

Sanna ohjeisti, että viestinnän suunnittelussa on pelkän kanavan sijaan suunniteltava koko prosessi: Miten ensikontakti otetaan? Miten hyvin ja luotettavasti tieto löytyy? Miten venäläisten keskusteluhaluun vastataan? (ps. chat on venäläisten keskuudessa suosittu!) Toimiiko verkkokauppa myös venäläisillä luottokorteilla? Miten jälkimarkkinointi hoidetaan?

Siinäpä arvokkaita kysymyksiä, joihin kannattaa vastata ennen kuin alkaa kosiskella itä-naapureita asiakkaiksi.

Lue myös:

OSKEn RuCoLa Plus -hankkeet annin ja kootut opit Venäjän sähköinen liiketoiminta matkailualalla oppaasta >

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Sisältö ratkaisee

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Sanna Tarssasen esitykseen HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Venäläismatkailija verkossa: sisältö ratkaisee

huhtikuu 2, 2014

Venäläiset tavoittaa parhaiten tarjoamalla laadukasta sisältöä, ilman maksullista markkinointia. Tähän tulokseen on tultu Smiigossa, jossa lähdettiin mieluummin toteuttamaan kiinnostavia artikkeleita yhdessä muiden kaupallisten palveluiden tarjoajien kanssa kuin maksamalla mediatilasta muille.

Helsinki Design Guide  suosittelee vierailijoille pääkaupunkiseudun tasokkaimpia palveluita, kauppoja ja tapahtumapalveluita. Siihen ei edes suostuta ottamaan maksullisia ilmoituksia, sillä ne karsivat lukijat, arvioi idean äitihahmo, Smiigon toimitusjohtaja Krista Paloheimo. Oppaan tuottaminen tuli Kristan mukaan halvemmaksi kuin ilmoittelu vastaavissa maksullisissa lehdissä.
Vaikka verkko- ja somepalvelut ajavat kovaa ohi perinteisen median, on perinteisillä oppailla kysyntää vielä etenkin matkailijoiden keskuudessa. Siitä pitävät huolen korkeat roaming-maksut. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vain 6 % matkailijoista käyttää omaa mobiiliverkkoaan ulkomailla yhtä vapautuneesti kuin kotimaassa.

Helsinki Design Guiden tekemistä puolsi Smiigossa tammikuussa 2013 tehty tutkimus, jossa tutkittiin venäläismatkailijoiden ostokäyttäytymistä. Paloheimo oli esittelemässä tutkimuksen tuloksia HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa -seminaarissa tiistaina 1.4.2014.

Tutkituksen tiivistelmään pääset tästä >

Smiigon tutkimuksen mukaan yksi pahimmista haasteista venäläismatkailijoiden näkökulmasta on edelleen suomalaisten venäjänkielen taidon puute. Se tiedetään laajasti, että englanninkieliset menut ja mainokset eivät pure venäläisiin, mutta miksi asialle ei tehdä mitään, Krista ihmetteli.

Oikeastaanhan tilanne tarjoaa äärettömän helpon kilpailuedun niille harvoille yrityksille, jossa kielitaitovaatimukseen pystytään vastaamaan. Venäläiset haluavat syödä ja kokea suomalaista ruokaa, mutta tietäisivät mieluusti, mitä annokset sisältävät. Luulisi olevan aika helppo juttu toteuttaa!

Smiigon tutkimustulosten mukaan venäläiset ostavat tavaraa mieluusti Suomesta, koska suomalaisiin voi luottaa. Venäläisen ei siis tarvitse pelätä, että hänelle kaupiteltaisiin kopioita tai sekundaa. Toki myös matkalla kukkaron nyörit ovat höllemmällä ja matkailija panostaa mieluusti itseensä.

Leo Finlandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen huomautti omassa esityksessään, että ¾ osaa venäläisten Suomessa kuluttamista rahoista menee tällä hetkellä tavaraan. Tähän merkittävänä syynä on se, että palveluita ei ole tarjolla, tai ehkä ennemmin siksi, että niitä ei heille aktiivisesti myydä.

Sannan esityksestä lisää seuraavassa postauksessa.

Lue myös:

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Ruoki hakukoneita ja some-palveluita

Aktiviteetit houkuttavat

Kohderyhmistä insightiin

 

Teksti Elisa Aunola. Teksti perustuu Krista Paloheimon esitykseen HAAGa-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle

tammikuu 24, 2014

HAAGA-HELIAn Pasi Tuominen ja OSKEn Sanna Tarssanen esittelivät MATKA2014 –messuilla tutkimustuloksiaan venäläismatkailijoiden verkkopalveluiden käyttämiseen liittyen.

Venäläismatkailijat voidaan HAAGA-HELIAn Venäläiset verkossa -tutkimuksen mukaan karkeasti jakaa neljään ryhmään:
•    Nopeat seuraajat – Ihastuvat uutuuksista, kun vain joku viitoittaa heille tietä. Korostuu naisten keskuudessa. (muoti, design, lähiruoka)
•    Varakkaat insinöörit – Hyvin teknologiaorientoituneita, joille statustuotteet ovat erityisen tärkeitä. Korostuu miesten keskuudessa. (verkkokauppa.com, apple flagship store)
•    Kotirakkaat – Perhekeskeisiä ja perinteitä kunnioittavia. Korostuu naisten keskuudessa. (oma mökki järven rannalla koko suvulle)
•    Rohkeat – Innostuvat uusista asioista ja etsivät haasteita, hyötyjä ja uudenlaisia toimintamalleja. Korostuu miesten keskuudessa. (fyysiset aktiviteetit, konsertit, teatterit, seikkailu)

Matkailun ja elämystuotannon OSKEn 2011-2012 tekemässä Rucola-hankkeessa venäläisten matkailijoiden käyttäytymismallit kuvattiin samankaltaisin jaoin.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

Venäläismatkailijan arvostukset ja haasteet

Venäläinen matkailija arvostaa sitä, että tuotekehitys tapahtuu hänen ehdoillaan (esim. palautteen perusteella). Hintojen läpinäkyvyys on niin ikään tärkeää. Tuotteen/palvelun ei tarvitse olla halvin, kunhan hinta on perusteltu.

Suurin haaste venäläismatkailijan näkökulmasta on kielimuuri. Myös se, että vain 12 %:lla venäläisistä on passi hankaloittaa lähtöä ulkomaille. Siksi vain 10 % venäläisistä on ylipäätään käynyt ulkomailla.

Sanna Tarssasen vinkit: Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle

•    Venäläinen matkailija on spontaani ja toimii impulsiivisesti. Pidä huoli, että matkailija löytää palvelusi ja voi ostaa sen halutessaan heti.
•    Rakenna palvelustasi hyvä tarina. Kerro ylpeästi, miksi se on jotain, joka pitää ehdottomasti kokea. Opastus venäjänkielellä on madaltaa ostamisen kynnystä.
•    Suosittelu on helppo tapa lisätä arvoa omaan palveluusi. Anna vinkkejä tekemisestä, aktiviteeteista ja päiväohjelmista. Aarrekartan antajaa ei unohdeta.
•    Venäläinen matkailija haluaa heittäytyä ja pitää lomalla hauskaa. Jos et voi itse järjestää juhlia, kerro missä suomalaiset juhlivat ja miten.
•    Anna asiakkaalle syy palata uudestaan ja suositella palveluasi tuttavilleen. Kerro tulevista tapahtumista, muista vuodenajoista, palkitse palaava asiakas, koukuta eduilla ja paketeilla. Muista myös jälkimarkkinointi. Nykyiset asiakkaasi ovat halvin ja usein tehokkain markkinointikanava.

Lue myös:

Venäläisen matkailijan käyttämiä verkkopalveluita

Teksti Elisa Aunola. Teksti perustuu HAAGA-HELIAn Pasi Tuomisen ja Leo Finlandin Sanna Tarssasen puheenvuoroihin MATKA2014 messuilla. HAAGA-HELIAn Venäläismatkailija verkossa -kehityshankkeen tavoitteena selvittää venäläisten matkailijoiden matkustajaprofiileja ja mielikuvia Helsingistä, sekä online-kanavien käyttöä verkossa. Tulokset perustuvat olemassa oleviin tutkimuksiin venäläisten online-kanavien käytöstä, henkilökohtaisiin haastatteluihin Pietarissa sekä erään musiikkitapahtuman sosiaalisen median seurantaan. Saatujen tutkimustulosten sekä tunnistettujen ajankohtaisten, pietarilaisten matkailuun pääkaupunkiseudulla liittyvien ilmiöiden pohjalta tullaan toteuttamaan liiketoiminnan kehittämisen työpaja matkailuyrittäjille keväällä 2014.

Lisätietoa: silab.fi/ru-some

Lisätietoja myös: Pasi Tuominen, pasi.tuominen@haaga-helia.fi tai puh. puh. 040 488 7536