POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘seminaari’

Video matkailun markkinoinnissa merkittava media

huhtikuu 19, 2015

footprint_banneri600px Kaikki bisnes on ebisnestä. Ja yhä enenevässä määrin mobiilibisnestä. Suomalaisista 57 % käyttää älypuhelinta ja luku nousee kokoajan. Puhelimella googletetaan, sometetaan ja katsotaan videoita Youtubesta.

Tällaisilla viesteillä SEK&GREY:n Tommi Pelkonen herätteli yleisöä Helsingin matkailun videojalanjälki seminaarissa torstaina 9.4.2015. Seminaarin järjestivät Haaga-Helia ja Helsingin Matkailusäätiö.

Haaga-Helian ja Helsingin matkailusäätiön järjestämässä seminaarissa puhui myös Klikki.com:in Jukka Sundquist.

Hän muistutti matkailijan polusta, jonka jokaisessa vaiheessa digitaalisella medialla on valtava vaikutus

  1. Huomionherättäjää tarvitaan edelleen – tässä perinteinen media, vaikkapa insertti TV:ssä toimii hyvin
  2. Kun alkaa tiedon haku, voiton vie Google. Hakukoneita on toki muitakin eikä matkatoimistojen, lentoyhtiöiden ja Travel Online toimistojen merkitystä voida ohittaa.
  3. Kun tietoa on riittävästi, alkaa vertailu esimerkiksi Tripadvisorin (mitä mieltä muut ovat) ja Youtuben (fiilis ja kuvat, tunnelmat) avulla
  4. Vasta näiden vaiheiden jälkeen kuluttaja on valmis tekemään ostopäätöksensä. Ja vasta tässä vaiheessa myyjän verkkokaupan käyttäjäystävällisyys tai sisältö alkaa olla relevanttia.

Magneetto Median Anu Lyra puhui videoiden merkityksestä matkailun markkinoinnissa. Hän korosti, että YouTube on selvästi ylivoimainen videopalvelu Suomessa. Se on päämedia 30-vuotiaisiin asti! Ja mikä minua hätkähdytti, YouTube on toiseksi käytetyin hakukone!

Vierailut YouTubessa ovat pitkiä, keskimäärin 20 min. Mobiilikäyttö kasvaa tässäkin mediassa.

Anu avasi videopalvelun maailmaa sisällön näkökulmasta. Kolme katsotuinta sisältötyyppiä ovat:

  1. Kepeät, käyttäjälähtöiset tuote-esittelyt
  2. How to –videot
  3. Kysymys&vastaus –tyyppiset toteutukset

Anu muistutti, että toimivassa videossa täyttyy vähintään yksi seuraavista elementeistä: Educate, Engage, Entertain. Videon on oltava opettavainen, mukaansatempaava tai viihdyttävä – ja mieluusti erilainen kuin kilpailijat. Siinä tavoitetta matkailun markkinoijille!

Matkailun videojalanjälki seminaarin puheenvuorot ovat nähtävillä täällä >

 

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Helsingin matkailun videojalanjälki -seminaarin sisältöihin. Seminaarin järjestäjinä Haaga-Helia ja Helsingin Matkailusäätiö.

 

HH_tunnus_suomi_72      hgin-matkailusaatio-logo

Jakamistalous tulee – oletko valmis?

syyskuu 24, 2014
HARMAALA_-MINNA_MAARI150

Yliopettaja Minttu Harmaala

Jakamistalous on päivän sana. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Collaborative Consumption tai Sharing Economy ja niin edelleen. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että ihmiset eivät enää halua ostaa asioita omikseen vaan vuokrata niitä muilta tai muille. On taidelainaamoa, juhlavaatevuokraamoa, kimppakyytipalveluja yksityishenkilöltä toiselle. Katso esimerkkejä jakamistaloudesta: jakamistalous.fi

HAAGA-HELIAn yliopettaja Minttu Harmaala kertoi TouNet-hankkeen loppuseminaarissa, että jakamistalous on tällä hetkellä yksi kovimmin kasvavista aloista, peräti 25 %:n vuosivauhdilla. Sen arvon arvioidaan saavuttavan 100 miljardin rajan ensi vuosikymmenellä.

Omaisuuden jakaminen toisten kanssa ei ole uusi ilmiö, mutta digitalisaation myötä sen merkitys juuri nyt noussut huimasti. Alalla toimii valtavasti start up -yrityksiä, joista osa on jo suuriakin.

Jakamistalouden merkitys hotelli-, ravintola- ja matkailualalla

Jakamistalous ei ole jättänyt hotelli-, ravintola- ja matkailualaakaan kylmäksi. AirBnb:n markkina-arvo on Harmaalan mukaan hotelliketju Hyattia suurempi, vaikkei se omista yhtään kiinteistöä. Suomalainen Ravintolapäivä koettelee veronsa maksavien ravintoloitsijoiden kukkaroa. Puhumattakaan EatWith tai Feastly –portaaleista, joiden kautta nälkäinen voi hankkiutua syömään toisen kotiin ravintolan sijasta. Kaupunkipyörät ja kiistelty Uber vievät asiakkaita perinteiseltä taksielinkeinolta.

Mukaudu tai kuole!

Suomessa jakamistalouden ilmentyvät ovat toistaiseksi aika pieniä, mutta niiden merkitys tulee varmasti kasvamaan lähivuosien aikana. Halusimme tai emme!

Siksi onkin tärkeää, että alan elinkeino alkaa tosissaan miettiä, miten uudistua ja peitota nämä uudet kilpailijat. Uudistumisessa tarvitaan aidosti uutta ajattelutapaa ja avoimuutta.

Harmaala nosti esimerkin Marriott-hotelleista, jotka ovat alkaneet vuokrata vapaana olevia kokoustilojaan pieniä tiloja lyhyeksi aikaa tarvitsevilel yksityishenkilöille. Ei ehkä mikään rahasampo, mutta osoitus siitä, että suurikin yritys on valmis joustamaan toimintatavoissaan ja mukautumaan nykymaailman tarpeisiin.

”Jos et voi lyödä heitä, liity heihin”. Taisteluun jakamistalouden ilmentymiä vastaan ei kannata lähteä, sillä näin suurelle vastavoimalle ei yksittäinen yritys tai edes koko ala piskuisessa Suomessa voi mitään.

Sen sijaan pitää miettiä, miksi ihmiset ovat kiinnostuneita jakamistalouden tarjoamista mahdollisuuksista ja koettaa kehittää omaa palvelua vastaamaan asiakkaan tarpeita.

Harmaalan mukaan syitä on useita:

  • Taloudelliset syyt: Säästää tai tienata rahaa
  • Ympäristösyyt: säästää luonnonvaroja, kun kertaalleen tuotetusta tavarasta hyötyy useampi ihminen
  • Elämäntyyliin liittyvät syyt: Halu tuntea olo fiksuksi, vastuulliseksi, edelläkävijäksi
  • Kulttuuriset syyt: halu olla osa laajempaa kulttuurinmuutosta
  • Muut syyt: elämyksellisyyden ja autenttisuuden tavoittelu

Luotettavuus ja osaaminen perinteisen elinkeinon vahvuuksia

Minttu Harmaala esitti myös syitä siitä, mikä estää tai hidastaa ihmisten liittymistä jakamistalouden ihanuuteen.

Suurin este on luottamuksen puute palvelun tarjoajaa, toista yksityistä ihmistä kohtaan. Myös pelko varastamisesta, heikosta laadusta ja yksityisyyden menettämisestä hidastaa ilmiön leviämistä. Näissä asioissa veronsa maksavat, oikeat yritykset varsinkin Suomessa pärjäävät hyvin.

Miten siis yhdistää luotettavuus, osaaminen ja hyvä maine sekä verkostomaisen, kuluttajalähtöisen toimintamallin parhaat puolet? Siinä purtavaa meille jokaiselle vieraanvaraisuusalan asiantuntijalle!

Teksti: Elisa Aunola. Perustuu Minna-Maari (Minttu) Harmaalan puheenvuoroon TouNEt-hankkeen loppuseminaarissa tiistaina 23.9.2014 Radisson Blue Plazassa. Minttu toimii vastuullisen johtamisen yliopettajana HAAGA-HELIAn Pasilan kampuksella ja käy puhumassa alan seminaareissa ja verkostoissa.

Jos haluat kuulla ja keskustella lisää jakamistaloudesta tai vastuullisuudesta liiketoiminnassa, ota yhteyttä: minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi. Jos haluat hänet puhumaan tilaisuuteesi, ota yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi tai puh. 040 488 7186

Venäläismatkailija verkossa: Kohderyhmistä insightiin

huhtikuu 3, 2014

Kilpailijakentästä insightiin, kilpailukyvystä kilpailuetuun, brändistä tunteeseen, asiakaskokemuksen faktojen ja fiktion suhteeseen. Nämä kannattaa huomioida, jos halua kosiskella venäläistä matkailijaa asiakkaakseen.

Kati Saaren esitys Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014

Kati Saari painotti esityksessään, että jos haluaa saada venäläisen asiakkaan haltuun, sitä ei tehdä viime vuoden tuotteilla tai hyvillä palveluilla. Palvelu pitää olla trimmattu niin hyväksi, että se kelpaisi Manhattanilla. Venäjällä, etenkin Pietarissa on tarjontaa ja laatua, joten ”sinnepäin” ei houkuta. Venäläisistä kilpailtaessa on pystyttävä kilpailemaan maailman parhaita vastaan. Netissä jokaisella, pienelläkin toimijalla on se mahdollisuus, kunhan tuote on kunnossa.

Kati muistutti myös, että yrityksen on tehtävä valintansa. Kohderyhmänä ei voi olla geneerinen ”venäläinen”. Sellaista ei ole olemassa. Jos yrittää olla kaikkea kaikille, ei ole kenellekään mitään. Venäläisiä on niin paljon, että tiukastikin rajatulla kohderyhmällä voi tehdä tulosta. Venäläisillä on eri kulttuuri, eri arvomaailma, uskonto, laki, aikakäsitys ja perhekäsitys. Nämä pitää tiedostaa, jotta pystyy palvelemaan venäläisiä oikein!

Kati kehotti pohtimaan, miksi venäläiset käyvät teillä nyt. Mikä saa asiakkaan hymyilemään? Mikä nyrpistämään nenää? Tämä tieto pitäisi olla asiakasrajapinnassa toimivilla henkilöillä – heillä on ymmärrys asiakkaan tarpeista, tunteista ja mieltymyksistä.

Mieti vastaukset ainakin näihin

Vauhdikkaan esityksensä lopuksi Kati esitti kuulijoille, matkailualan ammattilaisille liudan kysymyksiä, joita kannattaa pohtia:

- Onko selvää mikä on asiakkaan hyöty? Onko brändisi tunne ja onko se totta kaikissa kohtaamispisteissä?

- Miten sinä näyt asiakkaallesi netissä? Mitä sinusta sanotaan?

- Teetkö ostamisen ja sinusta pitämisen helpoksi?

- Mitä venäläisestä hakukoneesta löytyy yrityksesi nimellä tai firmasi tekemisellä (esim. veneily Helsingissä – harvempi muistaa yritysten nimiä!).

Lue myös nämä:

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Sisältö ratkaisee

Ruoki hakukoneita ja some-palveluita

Aktiviteetit houkuttavat

Teksti ja video: Elisa Aunola. Perustuu Kati Saaren esitykseen HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

 

 

Venäläismatkailija verkossa: Aktiviteetit houkuttavat

huhtikuu 3, 2014

Mitä venäläinen haluaa nähdä Suomessa? Mitä hän haluaa kokea? Millaisia mielikuvia hänellä on Suomesta ja Helsingistä? Mistä hänet tavoittaa?

Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Pasi Tuomisen esityksestä Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014.

HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön tutkimuksen mukaan mielikuva Helsingistä kiteytyy viiteen näkökulmaan: Urheilu, viihde, kulttuuri ja nähtävyydet, puhdas luonto ja shoppailu. Vaikka venäläiset tunnetusti ostavat paljon ja laatua, shoppailu ei kuitenkaan välttämättä ole syy matkustaa Suomeen.

Shoppailun sijaan heitä kiinnostaa ensisijaisesti aktiviteetit, kuten pyöräily ja purjehdus. Tutkitulla kohdejoukolla oli positiivisia mielleyhtymiä esimerkiksi veteen liittyen. Esiin nousivat mm. Yrjönkadun uimahalli, Serena ja Flamingo. Esiin nousi myös puhdas, skandinaavinen ruoka. Tutkittujen venäläisten mielissä puhtaus jalkautuu luontomatkailuun, kaupunkikuvaan, ja esimerkiksi hotellihuoneisiin.

Pasi kiteyttikin Helsinkiin liitetyt mielikuvat näin ”Rauhallinen, puhdas ja kotoisa kaupunki, jossa voi tuntea itsensä eurooppalaiseksi”. Kuulostaa kieltämättä hyvältä – ja ihan todenmukaiselta!

Lue myös nämä:

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Sisältö ratkaisee

Kohderyhmistä insightiin

Teksti ja video: Elisa Aunola. Perustuu Pasi Tuomisen esitykseen HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Venäläismatkailija verkossa: Ruoki hakukoneita ja some-palveluita

huhtikuu 2, 2014

”Jos et ole netissä, et ole olemassa. Jos yritykselläsi ei ole venäjänkielisiä sivuja etkä ole optimoinut niitä venäläisiä hakukoneita varten, venäläiset matkailijat eivät löydä palveluitasi”, painotti LEO:n toimitusjohtaja Sanna Tarssanen HAAGA-HELIAssa järjestetyssä Venäläismatkailija verkossa -seminaarissa tiistaina 1.4.2014.

Mitä pitäis huomioida verkkomarkkinoinnissa venäläisille?

Venäläiset käyttävät paljon internetiä. Jos haluaa, että omat tuotteet ja palvelut löydettävissä venäjän verkossa, se vaatii muitakin toimenpiteitä kuin venäjänkieliset nettisivut. Hakukoneita ruokit parhaiten rikkaalla ja monipuolisella sisällöllä sekä linkityksillä muille venäjänkielisille saiteille. Uskottavuutta saat virheettömällä kielenkäytöllä. Kuva- ja videomateriaalia venäläiset tutkivat ja jakavat mielellään verkostoissaan. Tutustu myös venäläisten käyttämiin verkko- ja somepalveluihin, jotka esiteltiin tässä blogissa aiemmin.

Venäläismatkailijat käyttävät verkkoa eri tavalla eri vaiheissa. Verkon käyttötottumukset vaihtelevat myös matkailijaprofiileittan.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

OSKEn tutkimuksen mukaiset venäläismatkailijoiden profiilit on kuvattu Sannan esityksessä, joka perustui Matkailun ja Elämystuotannin OSKEn Pietarissa ja Murmanskissa tekemään haastattelututkimukseen, johon osallistui yhteensä yli 1500 venäläistä.

Venäläiset matkailijoina ja asiakkaina, Sanna Tarssanen, Lapin Elämystuotanto Oy from Elisa Aunola

Verkkopalveluiden käyttö matkailijaprofiileittain

Kohdebongari” ja ”viihdytettävä” elävät eniten sen mukaan, mitä joku toinen heille suosittelee. Niinpä näiden matkailijoiden kohdalla sosiaalisella medialla on merkittävä rooli jo ennen matkan alkua: mihin ylipäätään kannattaa lähteä ja mitä siellä voi tehdä? Erityisesti erilaisia kokemuksia etsitään ystävien ja tuttavien suosittelun perusteella.

Kesäasukas” puolestaan etsii puolestaan sekä somesta että verkkosivuilta tietoa majoitus- ja aktiviteettimahdollisuuksista. Useimmiten perheen kanssa pitkäksikin aikaa Suomeen matkaava venäläisrouva on kiinnostunut alueen tarjonnasta laajemmassakin mittakaavassa.

Venäläisille välimatkat eivät ole este ja päivämatkoja saatetaan tehdä parinkin sadan kilometrin päähän. Siksi venäläisille markkinoitaessa kannattaa laajentaa oman harpin sädettä ja ottaa selvää mitä ympäristössä tapahtuu. Mielenkiintoinen tapahtuma tai vetovoimainen päiväretkikohde voi 200 km päässä voi osoittautua juuri sinun yrityksesi vetovoimatekijäksi!

Löytöretkeilijä” hyödyntää verkkoa aktiviteettien etsimiseen vähemmän ennakkoon. Hänet saattaa sen sijaan saada asiakkaaksi kiinnostavalla kadunvarsikyltillä. Näkyvyys Foursquaressa ja muissa karttapalveluissa on kuitenkin löytöretkeilijänkin saavuttamiseksi tärkeää.

Sanna ohjeisti, että viestinnän suunnittelussa on pelkän kanavan sijaan suunniteltava koko prosessi: Miten ensikontakti otetaan? Miten hyvin ja luotettavasti tieto löytyy? Miten venäläisten keskusteluhaluun vastataan? (ps. chat on venäläisten keskuudessa suosittu!) Toimiiko verkkokauppa myös venäläisillä luottokorteilla? Miten jälkimarkkinointi hoidetaan?

Siinäpä arvokkaita kysymyksiä, joihin kannattaa vastata ennen kuin alkaa kosiskella itä-naapureita asiakkaiksi.

Lue myös:

OSKEn RuCoLa Plus -hankkeet annin ja kootut opit Venäjän sähköinen liiketoiminta matkailualalla oppaasta >

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Sisältö ratkaisee

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Sanna Tarssasen esitykseen HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Venäläismatkailija verkossa: sisältö ratkaisee

huhtikuu 2, 2014

Venäläiset tavoittaa parhaiten tarjoamalla laadukasta sisältöä, ilman maksullista markkinointia. Tähän tulokseen on tultu Smiigossa, jossa lähdettiin mieluummin toteuttamaan kiinnostavia artikkeleita yhdessä muiden kaupallisten palveluiden tarjoajien kanssa kuin maksamalla mediatilasta muille.

Helsinki Design Guide  suosittelee vierailijoille pääkaupunkiseudun tasokkaimpia palveluita, kauppoja ja tapahtumapalveluita. Siihen ei edes suostuta ottamaan maksullisia ilmoituksia, sillä ne karsivat lukijat, arvioi idean äitihahmo, Smiigon toimitusjohtaja Krista Paloheimo. Oppaan tuottaminen tuli Kristan mukaan halvemmaksi kuin ilmoittelu vastaavissa maksullisissa lehdissä.
Vaikka verkko- ja somepalvelut ajavat kovaa ohi perinteisen median, on perinteisillä oppailla kysyntää vielä etenkin matkailijoiden keskuudessa. Siitä pitävät huolen korkeat roaming-maksut. Eurooppalaisen tutkimuksen mukaan vain 6 % matkailijoista käyttää omaa mobiiliverkkoaan ulkomailla yhtä vapautuneesti kuin kotimaassa.

Helsinki Design Guiden tekemistä puolsi Smiigossa tammikuussa 2013 tehty tutkimus, jossa tutkittiin venäläismatkailijoiden ostokäyttäytymistä. Paloheimo oli esittelemässä tutkimuksen tuloksia HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa -seminaarissa tiistaina 1.4.2014.

Tutkituksen tiivistelmään pääset tästä >

Smiigon tutkimuksen mukaan yksi pahimmista haasteista venäläismatkailijoiden näkökulmasta on edelleen suomalaisten venäjänkielen taidon puute. Se tiedetään laajasti, että englanninkieliset menut ja mainokset eivät pure venäläisiin, mutta miksi asialle ei tehdä mitään, Krista ihmetteli.

Oikeastaanhan tilanne tarjoaa äärettömän helpon kilpailuedun niille harvoille yrityksille, jossa kielitaitovaatimukseen pystytään vastaamaan. Venäläiset haluavat syödä ja kokea suomalaista ruokaa, mutta tietäisivät mieluusti, mitä annokset sisältävät. Luulisi olevan aika helppo juttu toteuttaa!

Smiigon tutkimustulosten mukaan venäläiset ostavat tavaraa mieluusti Suomesta, koska suomalaisiin voi luottaa. Venäläisen ei siis tarvitse pelätä, että hänelle kaupiteltaisiin kopioita tai sekundaa. Toki myös matkalla kukkaron nyörit ovat höllemmällä ja matkailija panostaa mieluusti itseensä.

Leo Finlandin toimitusjohtaja Sanna Tarssanen huomautti omassa esityksessään, että ¾ osaa venäläisten Suomessa kuluttamista rahoista menee tällä hetkellä tavaraan. Tähän merkittävänä syynä on se, että palveluita ei ole tarjolla, tai ehkä ennemmin siksi, että niitä ei heille aktiivisesti myydä.

Sannan esityksestä lisää seuraavassa postauksessa.

Lue myös:

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Ruoki hakukoneita ja some-palveluita

Aktiviteetit houkuttavat

Kohderyhmistä insightiin

 

Teksti Elisa Aunola. Teksti perustuu Krista Paloheimon esitykseen HAAGa-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Venäläismatkailijoiden houkuttaminen vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

maaliskuu 25, 2014

venalaismatkailija_verkossaVenäläisten merkitys Suomen matkailulle on kiistatta merkittävä. Taloudellisen ja poliittisen tilanteen myötä matkailun tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä tulee kohdentaa tarkasti, jotta niiden vaikutus olisi tuottoisa, ja Helsinkiin ja Suomeen saataisiin entistä enemmän venäläisiä matkailijoita.

Viimeaikaiset tapahtumat ja poliittisen tilanteen epävarmuus ovat heikentäneet venäläisten matkailijoiden ostovoimaa. Uusien palveluinnovaatioiden luominen ja tehokas markkinointi onkin tulevaisuuden elinehto matkailuyrittäjille. Näin arvioi HAAGA-HELIAn lehtori, tutkija Pasi Tuominen, joka on kollegoineen tutkinut venäläisten matkailijoiden käyttäytymistä, tiedonhakua ja sosiaalisen median käyttöä HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa -hankkeessa.

Hankkeessa on tutkittu venäläisten mielikuvia ja toiveita pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan matkailuun liittyen sekä selvitetty ostoprosessia. Hankkeessa on seurattu, mitä Helsingistä puhutaan sosiaalisessa mediassa ja analysoidaan miten tämä vaikuttaa venäläisten ostopäätöksiin.

Venäläismatkailijalle markkinointi vaatii venäläisen kulttuurin ja elämäntavan tuntemista. Venäläisessä kulttuurissa korostuvat status-ajattelu ja ääripäät. Joko ostetaan tai matkustetaan täysillä tai sitten ei ollenkaan. Siksi luksustuotteet tekevät kauppansa venäläisille. Myös median käyttötavoissa ja tiedonhankinnan menetelmissä on eroa.

Tuominen ja kumppanit ovat keränneet paljon käytännönläheistä tietoa, jota suomalaiset matkailuyritykset voivat hyödyntää kehittäessään toimintaansa. Tiistaina 1.4.2014 järjestettävässä Venäläismatkailija verkossa -seminaarissa käydään läpi venäläisten matkailijoiden tunnistamiseen, tuntemiseen ja heille suunnattujen palvelutuotteiden kehittämiseen liiittyviä asioita matkailuyrityksen näkökulmasta.

Tutkimusprojektin toinen osapuoli, Matkailusäätiökin on sitä mieltä, että Venäläismatkailija verkossa -projekti ollut aidosti ajatuksia herättävä tutkimusprojekti. Säätiö valitsi Venäjä-teeman matkailuliiketoiminnan edistämisen keinoksi vuosiksi 2013-14 ja se toteutuu tämän projektin kautta mallikkaasti.

“Toivomme, että mahdollisimman moni  matkailuyrittäjä tulee hakemaan seminaarista välineitä venäläismatkailijoiden tulokselliseen palvelemiseen”, toteaa Helsingin Matkailusäätiön puheenjohtaja Tuija-Riitta Lindholm.
Lisätietoja:

Lehtori Pasi Tuominen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, puh. 040 488 75 36 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Lue aiheesta myös:

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle

Näin tavoitat venäläismatkailijan

Venäläismatkailija verkossa- tutkimushankkeen tuloksia

epressi: Venäläismatkailijoiden houkuttaminen vaatii panostuksia tuotteistamiseen…

Matkailu on merkittävä vientibisnes

toukokuu 22, 2013

Hospitality Forumissa, alan ammattilaisten vuosittaisessa huippuseminaarissa 21.5.2013 Kalastajatorpalla kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja. Yleisestä taloustilanteesta ja sen vaikutuksesta mara-alaan puhuivat mm. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Erkki Liikanen toi maralaisten iloksi esiin, kuinka tärkeä matkailuala on viennin kannalta Suomen taloudelle. Perinteisten hotelli- ja ravintolamyyntien lisäksi matkailijat tuovat tarvetta lisäpalveluille, jotka ovat hyvinkin työvoimaintensiivisiä. Ulkomaalaiset ostavat Suomesta aiempaa enemmän matkailupalveluja. Matkailun myötä lisääntyvät ostot kulttuurin, viihteen ja, tavarakaupan saralla voidaan nähdä vientinä.

Timo Lappi arvioi puheenvuorossaan, että vaikka yleisesti mara-alan suhdannenäkymät ovat taloudellisesta näkökulmasta heikot, matkailutoimialan kasvunäkymät ovat erinomaiset! Matkailuvienti on kasvanut 10 % edellisvuodesta ja esimerkiksi venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Matkailu tulee nähdä tärkeänä vientituotteena etenkin silloin, kun tavaravienti takkuaa.

Eduskunnassa väläytelty mahdollinen edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen tai pieneneminen vaikuttaisi merkittävästi alan talousnäkymiin, kun yritykset vähentäisivät edustustoimintojaan. Etenkin Lapin matkailukeskuksia päätös kirpaisisi varmasti. Siksi MaRa on koonnut joukon muutoksen vastustajia taakseen ja lupaa taistella ehdotusta vastaan.

Liikanen muistutti, miten 90-luvun lama vaikutti ja vaikuttaa edelleen työllisyyslukuun. Tuolloin karsittiin palvelualoilta, joten erityisesti naisten työttömyys kasvoi tuolloin eikä kaikkea näiden vuosien aikana ole saatu kurottua umpeen. Tuolloin ilman työtä jääneen ikäluokan työllisyys on edelleen 6-7 % heikompi kuin muiden naisten. Nykyinen taantuma syö työpaikkoja erityisesti miesvaltaisilta aloita. On oltava varovaisia, etteivät talouden sukelluksen pitkäaikaiset vaikutukset pääse toistumaan.

Taloustilanteen ehostamiseksi Liikanen esitti tuttuja lääkkeitä: työuria tulee pidentää sekä alusta että lopusta. Vaikka tuntuu, että suunta yrityksissä on toinen, työllisyys ruokkii työllisyyttä. Liikanen ihmetteli myös ns. tonttipulaa, joka pääkaupunkiseudulla vallitsee. Lentokoneen laskeutuessa Helsinki-Vantaalle tilanne näyttää nimittäin aivan päinvastaiselta. Ongelma on siis se, että asuntoja, kohtuuhintaisia sellaisia, tulee saada alueelle lisää. Tuottavuuden pitää nousta ja verojärjestelmä saada nykyistä yksinkertaisemmaksi, Liikanen luetteli. Hän myös kuulutti toimivia rahoitusjärjestelmiä ja sitä, että voitot ja tappiot on jaettava samassa porukassa. Ei siis niin, että voitot jaetaan pienessä sisäpiirissä ja tappiot maksatetaan veronmaksajilla.

Seminaariosallistujilla tehdyssä pikagallupissa siitä, milloin talous kääntyy parempaan, arvio oli, että aikaisintaan ensi vuoden alussa, mahdollisesti jopa myöhemmin. Oman yrityksen myynnin kehittymisestä osallistujilla oli valoisampi kuva: Jopa kaksi viidestä arvioi, että yrityksen myynti kasvaa tänä vuonna yli 3 % ja kolmannes, että myynti kasvaa 1-3%. Gallupit tehtiin Viestiseinän välityksellä ja molempiin kysymyksiin vastasi yli 100 osallistujaa.

Matka alkaa verkosta

toukokuu 12, 2009

Matka alkaa verkosta on sosiaalisen median seminaari palveluliiketoiminnan ammattilaisille. Seminaari pidetään lokakuussa (21.10.2009), mutta sosiaalista mediaa hyödyntävä saitti antaa jo nyt makupaloja tulevasta tapahtumasta. Luvassa on aidosti vuorovaikutteinen seminaari.

- Emme tyydy vain kertomaan siitä, vaan otamme sosiaalisen median työkalut osaksi toteutusta. Yleisö pääsee osallistumaan keskusteluun monin välinein ja ammattibloggeri haastaa puhujia esityksen aikana, kertoo seminaarin puheenjohtaja, sähköisten palveluiden kehittäjä Jaakko Löppönen Travelneerista.

Matka sosiaalisen median hyödyntämiseen alkaa osoitteesta www.matkaalkaa.fi. Seuraa saittia ja varmista paikkasi vuoden yhteisöllisimmässä tapahtumassa.

Tapahtuman järjestää HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu Haagan campuksella, käynti Best Western Hotel Haagan kautta Nuijamiestentie 10.