POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘pasi tuominen’

FutuAeroport III visioi lentoaseman tulevaisuutta

maaliskuu 16, 2015

Helsinki-Vantaan matkustajamäärä tuplaantuu 10-15 vuodessa. Kasvu ja volyymi tulevat edelleen Aasiasta, vetureina Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Matkustajien tarpeita arvioidessa demografiset muuttujat voidaan jättää taustalle ja keskittyä sen sijaan tulevaisuuden asiakkaiden tarpeisiin ja mielialoihin. Vaikka lentoasema tarjoaa jo nyt paljon, kehityksen on jatkuttava, sillä hybridimatkailija haluaa kokoajan uudenlaisia, uniikkeja kokemuksia.

Nämä asiat nousivat esiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Finavian 5.3.2015 järjestämässä  FUTUAeroport III -miniseminaarissa, johon osallistui 90 osallistujaa. Tapahtumassa kuultiin muun muassa maailman suurimpaan kuuluvan TaxFree -ketjun kansainvälistymisjohtaja Fernando Perez-Peñaa sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaarta ja kaupallista johtaja Jukka Isomäkeä.

Tapahtumassa julkaistiin myös V.A. Heikkisen ja Pasi Tuomisen FutuAeroport III -trendiraportti, joka kokoaa visioita ja näkemyksiä Helsinki-Vantaan palvelujen kehittämiseksi.

Trendiraportti on koottu 2014-2015 ajalta lukuisista eri raporteista ja tutkimuksista ja tietojen keruuseen on hyödynnetty eri partnereita. Trendit esittelevät toimintaympäristön muutosta, matkustajakäyttäytymistä ja sekä johtamisen ja brändien kehittämistä.

Lisätietoja: V.A. Heikkinen, puh. 0405781569, vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

Venäläismatkailija verkossa: Aktiviteetit houkuttavat

huhtikuu 3, 2014

Mitä venäläinen haluaa nähdä Suomessa? Mitä hän haluaa kokea? Millaisia mielikuvia hänellä on Suomesta ja Helsingistä? Mistä hänet tavoittaa?

Näihin kysymyksiin saatiin vastauksia Pasi Tuomisen esityksestä Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014.

HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön tutkimuksen mukaan mielikuva Helsingistä kiteytyy viiteen näkökulmaan: Urheilu, viihde, kulttuuri ja nähtävyydet, puhdas luonto ja shoppailu. Vaikka venäläiset tunnetusti ostavat paljon ja laatua, shoppailu ei kuitenkaan välttämättä ole syy matkustaa Suomeen.

Shoppailun sijaan heitä kiinnostaa ensisijaisesti aktiviteetit, kuten pyöräily ja purjehdus. Tutkitulla kohdejoukolla oli positiivisia mielleyhtymiä esimerkiksi veteen liittyen. Esiin nousivat mm. Yrjönkadun uimahalli, Serena ja Flamingo. Esiin nousi myös puhdas, skandinaavinen ruoka. Tutkittujen venäläisten mielissä puhtaus jalkautuu luontomatkailuun, kaupunkikuvaan, ja esimerkiksi hotellihuoneisiin.

Pasi kiteyttikin Helsinkiin liitetyt mielikuvat näin ”Rauhallinen, puhdas ja kotoisa kaupunki, jossa voi tuntea itsensä eurooppalaiseksi”. Kuulostaa kieltämättä hyvältä – ja ihan todenmukaiselta!

Lue myös nämä:

Mikä hanke?

Miten venäläismatkailija tavoitetaan?

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle!

Venäläisten houkuttelu vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

Sisältö ratkaisee

Kohderyhmistä insightiin

Teksti ja video: Elisa Aunola. Perustuu Pasi Tuomisen esitykseen HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa seminaarissa 1.4.2014. Lisätietoja Pasi Tuominen, puh. 040 488 7536 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Venäläismatkailijoiden houkuttaminen vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

maaliskuu 25, 2014

venalaismatkailija_verkossaVenäläisten merkitys Suomen matkailulle on kiistatta merkittävä. Taloudellisen ja poliittisen tilanteen myötä matkailun tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä tulee kohdentaa tarkasti, jotta niiden vaikutus olisi tuottoisa, ja Helsinkiin ja Suomeen saataisiin entistä enemmän venäläisiä matkailijoita.

Viimeaikaiset tapahtumat ja poliittisen tilanteen epävarmuus ovat heikentäneet venäläisten matkailijoiden ostovoimaa. Uusien palveluinnovaatioiden luominen ja tehokas markkinointi onkin tulevaisuuden elinehto matkailuyrittäjille. Näin arvioi HAAGA-HELIAn lehtori, tutkija Pasi Tuominen, joka on kollegoineen tutkinut venäläisten matkailijoiden käyttäytymistä, tiedonhakua ja sosiaalisen median käyttöä HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa -hankkeessa.

Hankkeessa on tutkittu venäläisten mielikuvia ja toiveita pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan matkailuun liittyen sekä selvitetty ostoprosessia. Hankkeessa on seurattu, mitä Helsingistä puhutaan sosiaalisessa mediassa ja analysoidaan miten tämä vaikuttaa venäläisten ostopäätöksiin.

Venäläismatkailijalle markkinointi vaatii venäläisen kulttuurin ja elämäntavan tuntemista. Venäläisessä kulttuurissa korostuvat status-ajattelu ja ääripäät. Joko ostetaan tai matkustetaan täysillä tai sitten ei ollenkaan. Siksi luksustuotteet tekevät kauppansa venäläisille. Myös median käyttötavoissa ja tiedonhankinnan menetelmissä on eroa.

Tuominen ja kumppanit ovat keränneet paljon käytännönläheistä tietoa, jota suomalaiset matkailuyritykset voivat hyödyntää kehittäessään toimintaansa. Tiistaina 1.4.2014 järjestettävässä Venäläismatkailija verkossa -seminaarissa käydään läpi venäläisten matkailijoiden tunnistamiseen, tuntemiseen ja heille suunnattujen palvelutuotteiden kehittämiseen liiittyviä asioita matkailuyrityksen näkökulmasta.

Tutkimusprojektin toinen osapuoli, Matkailusäätiökin on sitä mieltä, että Venäläismatkailija verkossa -projekti ollut aidosti ajatuksia herättävä tutkimusprojekti. Säätiö valitsi Venäjä-teeman matkailuliiketoiminnan edistämisen keinoksi vuosiksi 2013-14 ja se toteutuu tämän projektin kautta mallikkaasti.

“Toivomme, että mahdollisimman moni  matkailuyrittäjä tulee hakemaan seminaarista välineitä venäläismatkailijoiden tulokselliseen palvelemiseen”, toteaa Helsingin Matkailusäätiön puheenjohtaja Tuija-Riitta Lindholm.
Lisätietoja:

Lehtori Pasi Tuominen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, puh. 040 488 75 36 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Lue aiheesta myös:

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle

Näin tavoitat venäläismatkailijan

Venäläismatkailija verkossa- tutkimushankkeen tuloksia

epressi: Venäläismatkailijoiden houkuttaminen vaatii panostuksia tuotteistamiseen…

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle

tammikuu 24, 2014

HAAGA-HELIAn Pasi Tuominen ja OSKEn Sanna Tarssanen esittelivät MATKA2014 –messuilla tutkimustuloksiaan venäläismatkailijoiden verkkopalveluiden käyttämiseen liittyen.

Venäläismatkailijat voidaan HAAGA-HELIAn Venäläiset verkossa -tutkimuksen mukaan karkeasti jakaa neljään ryhmään:
•    Nopeat seuraajat – Ihastuvat uutuuksista, kun vain joku viitoittaa heille tietä. Korostuu naisten keskuudessa. (muoti, design, lähiruoka)
•    Varakkaat insinöörit – Hyvin teknologiaorientoituneita, joille statustuotteet ovat erityisen tärkeitä. Korostuu miesten keskuudessa. (verkkokauppa.com, apple flagship store)
•    Kotirakkaat – Perhekeskeisiä ja perinteitä kunnioittavia. Korostuu naisten keskuudessa. (oma mökki järven rannalla koko suvulle)
•    Rohkeat – Innostuvat uusista asioista ja etsivät haasteita, hyötyjä ja uudenlaisia toimintamalleja. Korostuu miesten keskuudessa. (fyysiset aktiviteetit, konsertit, teatterit, seikkailu)

Matkailun ja elämystuotannon OSKEn 2011-2012 tekemässä Rucola-hankkeessa venäläisten matkailijoiden käyttäytymismallit kuvattiin samankaltaisin jaoin.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

Venäläisten matkailijoiden profiilit. Lähde Matkailun&elämystuotannon OSKE.

Venäläismatkailijan arvostukset ja haasteet

Venäläinen matkailija arvostaa sitä, että tuotekehitys tapahtuu hänen ehdoillaan (esim. palautteen perusteella). Hintojen läpinäkyvyys on niin ikään tärkeää. Tuotteen/palvelun ei tarvitse olla halvin, kunhan hinta on perusteltu.

Suurin haaste venäläismatkailijan näkökulmasta on kielimuuri. Myös se, että vain 12 %:lla venäläisistä on passi hankaloittaa lähtöä ulkomaille. Siksi vain 10 % venäläisistä on ylipäätään käynyt ulkomailla.

Sanna Tarssasen vinkit: Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle

•    Venäläinen matkailija on spontaani ja toimii impulsiivisesti. Pidä huoli, että matkailija löytää palvelusi ja voi ostaa sen halutessaan heti.
•    Rakenna palvelustasi hyvä tarina. Kerro ylpeästi, miksi se on jotain, joka pitää ehdottomasti kokea. Opastus venäjänkielellä on madaltaa ostamisen kynnystä.
•    Suosittelu on helppo tapa lisätä arvoa omaan palveluusi. Anna vinkkejä tekemisestä, aktiviteeteista ja päiväohjelmista. Aarrekartan antajaa ei unohdeta.
•    Venäläinen matkailija haluaa heittäytyä ja pitää lomalla hauskaa. Jos et voi itse järjestää juhlia, kerro missä suomalaiset juhlivat ja miten.
•    Anna asiakkaalle syy palata uudestaan ja suositella palveluasi tuttavilleen. Kerro tulevista tapahtumista, muista vuodenajoista, palkitse palaava asiakas, koukuta eduilla ja paketeilla. Muista myös jälkimarkkinointi. Nykyiset asiakkaasi ovat halvin ja usein tehokkain markkinointikanava.

Lue myös:

Venäläisen matkailijan käyttämiä verkkopalveluita

Teksti Elisa Aunola. Teksti perustuu HAAGA-HELIAn Pasi Tuomisen ja Leo Finlandin Sanna Tarssasen puheenvuoroihin MATKA2014 messuilla. HAAGA-HELIAn Venäläismatkailija verkossa -kehityshankkeen tavoitteena selvittää venäläisten matkailijoiden matkustajaprofiileja ja mielikuvia Helsingistä, sekä online-kanavien käyttöä verkossa. Tulokset perustuvat olemassa oleviin tutkimuksiin venäläisten online-kanavien käytöstä, henkilökohtaisiin haastatteluihin Pietarissa sekä erään musiikkitapahtuman sosiaalisen median seurantaan. Saatujen tutkimustulosten sekä tunnistettujen ajankohtaisten, pietarilaisten matkailuun pääkaupunkiseudulla liittyvien ilmiöiden pohjalta tullaan toteuttamaan liiketoiminnan kehittämisen työpaja matkailuyrittäjille keväällä 2014.

Lisätietoa: silab.fi/ru-some

Lisätietoja myös: Pasi Tuominen, pasi.tuominen@haaga-helia.fi tai puh. puh. 040 488 7536

Miten venäläinen matkailija tavoitetaan?

tammikuu 24, 2014

Jo 82 % Venäjän 32 miljoonasta internetin käyttäjästä käyttää sosiaalisen median palveluja. Kuitenkin vain 5 miljoonaa venäläistä käyttää toistaiseksi online-matkapalveluja, eikä verkko-ostaminenkaan ole vielä heille arkipäivää.

Vaikuttaminen venäläismatkailijaan tapahtuu kuitenkin pääosin muiden sosiaalisen median kautta. Siksi venäläisiä matkailijoita hamuavien palveluyritysten kannattaa panostaa someen.

Matkaa suunnittelevan venäläisen seuraa erityisesti matkablogeja sekä verkon arviointi- ja keskustelupalstoja.

Kuva pietarilaisten matkailijoiden käyttämistä markkinointikanavista

Pietarilaisen matkailijan käyttämät markkinointikanavat. Lähde: opinäytetyö Rasskazova ja Kukkonen, HAAGA-HELIA.

Pietarilaisen matkailijan käyttämät markkinointikanavat. Lähde: opinäytetyö Rasskazova ja Kukkonen, HAAGA-HELIA.

Näitä sosiaalisen median palveluja venäläiset käyttävät

Keskustelufoorumit
•    mail.ru/
•    forum.awd.ru/
•    forums.drom.ru/
•    turist.rbc.ru/forum/
•    www.russian.fi/
•    travel.ru
•    tourinfo.ru
•    vseturisty.ru
•    vokrugsveta.ru
Tiedonhaku ja Arviot
•    turizm.ru/
•    ostrovok.ru/
•    mail.ru/
•    turbina.ru/
•    livejournal.ru/
•    otzyv.ru/
•    yandex.ru/
•    holm-forum.ru/
•    foursquare.com/
•    www.vse.fi/tourism/
•    altergeo.ru/
•    moikrug.ru
•    blogger.com
•    diary.ru
•    ya.ru
Myyntikanavat
•    tez-tour.com/
•    hott.ru/
•    ruspo.ru/
•    vr.fi/ru/
•    oktogo.ru/ (travel.ru)
•    ice-nut.ru/
•    orienta-tour.ru/
•    ctk-lider.ru/
•    booking.com/
•    asb-tur.ru/
•    hotels.ru/
•    resbooking.ru/

Lue myös:

Näin myyt palvelusi venäläisille

Teksti: Elisa Aunola. Artikkeli perustuu HAAGA-HELIAn Venäläismatkailija verkossa -tutkimukseen, jonka tavoitteena selvittää venäläisten matkailijoiden matkustajaprofiileja ja mielikuvia Helsingistä, sekä venäläisten online-kanavien käyttöä verkossa. Lisätietoa hankkeesta: silab.fi/ru-some
Lisätietoja myös: Pasi Tuominen, pasi.tuominen@haaga-helia.fi tai puh. 040 488 7536

Pasi Tuominen pahoittelee ja oikaisee

marraskuu 4, 2013

KTT Pasi Tuominen pahoittelee kirjaansa Virtuaalimaine kohdistunutta plagiointikohua. Seuraavassa hänen oma selvityksensä tapaukseen ja täydennykset lähdeluetteloon.

Elisa Aunola
Silab.fi blogin ylläpitäjä

**

Pasi Tuominen (KTT) tutkii mm. asiakaskokemusta hotelli- ja ravintola-alalla

Aivan alkuun esitän pahoitteluni. Painomusteen jo kuivuttua en saa enää korjattua tekemiäni virheitä.

Virtuaalimaine kirja on kirjoitettu vuosina 2011 ja 2012. Kirjaprosessi tapahtui samanaikaisesti väitöskirjatutkimukseni sekä tutkimukseen liittyneiden, vuosina 2011 ja 2012 julkaistujen seitsemän tieteellisen artikkelin kirjoittamisen kanssa.

Virtuaalimaine kirjaan on lueteltu 81 lähdeviittausta tai viittausta suoraan lainaukseen 36 eri lähdeteoksesta. Saatujen huomautusten ja uudellentarkistusten perusteella teoksesta puuttuvat seuraavat lähdeteokset:

- Aula, P., & Heinonen, J. (2011). M2: Maineen Uusi Aalto. Helsinki: Talentum.

- Karlsson, K. (2011). Organisaation Johtaminen. Pro gradu-tutkielma. Helsinki: AALTO-Yliopiston Kauppakorkeakoulu.

- Laaksonen, S. (2008). Organisaatiomaineen tarinat sosiaalisen median keskusteluissa. Pro gradu-tutkielma. Helsinki: Helsingin yliopisto.

- Valtiovarainministeriö. (n.d.). Esimerkki sosiaalisen median käyttöpolitiikasta. Retrieved 12 3, 2011, from Vahtiohje: http://www.vahtiohje.fi

- Valtiovarainministeriö. (n.d.). Sosiaaliseen mediaan liittyvät tietourvariskit. Retrieved 10 12, 2011, from Vahtiohje: http://www.vahtiohje.fi

Sivukohtainen, päivitetty viittausluettelo (julkaistu 12.11.2013).

Haluan vielä kerran esittää pahoitteluni huolimattomuudestani sekä valitettavasta virheestä.

Kunnioittavasti,

Pasi Tuominen
pasi.tuominen@live.fi
puh. 358 40 488 7536

Virtuaalimaine – toiminnallinen osuus

marraskuu 2, 2013

”Luottamus on, ja on aina ollutkin, yrityksen maineen perusta”, alkaa tiedote HAAGA-HELIAn nettisivuilla. Toukokuussa 2013 julkaistu tiedote kertoo kollegani, opettaja ja tutkija Pasi Tuomisen uudesta kirjasta Virtuaalimaine. Perjantaina 1.11.2013 julkisuuteen levisi tieto, että kirjassa on käytetty muiden kirjoittamaa tekstiä mainitsematta lähdettä.

Virtuaalimaine perustuu Pasi Tuomisen väitöstutkimukseen maineen merkityksestä ja sen haavoittuvuudesta etenkin some-ajassa. Viestit, etenkin negatiiviset, leviävät hetkessä. Tahritun yrityksen on oltava valppaana tuomaan julki oma näkökantansa asiaan heti, kun keskustelu alkaa. Luottamus ja avoimuus on tärkeintä, sillä vilpistä jää kiinni heti.

Kriisin iskiessä on oltava nopea ja reagoitava heti. Vain näin keskusteluun saa tuotua oman kannan asiasta. Kuka pitää sormella osoitetun puolia, jos ei se itse?

Kriisi ei myöskään katso ajankohtaa. Se, että tämä kriisi osui perjantai-iltapäivään, oli ikävä sattuma. Media, etenkään sosiaalinen media ei nuku. Viestit, keskustelut ja artikkelit leviävät viikonpäivään ja kelloon katsomatta – jokainen kommentti ruokkii toista.

Taloussanomien artikkelissa on ansiokkaasti huomioitu eri osapuolten näkökulmat asiaan. Näin ei kuitenkaan aina ole, sillä sensaatiot myyvät.

Pasin ansiokas työ tutkijana*) koki kovan kolauksen. Ironisesti voisi ajatella, että ammattikorkeakouluthan tekevät soveltavaa ja käytännönläheistä tutkimusta. Oliko tämä nyt ammattikorkeakoulun opettajan toiminnallinen osuus tieteelliseen tutkimukseen. No tuskin ainakaan tarkoituksellisesti..

Ainakin virtuaaliyhteisön merkitys tuli todistettua konkretiassa: aamupäivällä Facebookista alkanut keskustelu sai kaikki tahot reagoimaan iltapäivään mennessä. Ennen nettiaikaa aikajänne ei olisi ollut näin lyhyt.

 

”Hyvä maine suojelee yritystä kriiseissä ja on yrityksen pääomaa, johon kannattaa panostaa”, siteeraan Pekka Aulaa ja Saku Manteretta ylemmän tradenomitutkinnon opinnäytetyössäni.

Seuraava viikko näyttää, miten mainekolhun saaneet tahot viikonlopun aikana velloneeseen keskusteluun reagoivat. Puhutun kirjan kustantanut Talentum ehti jo oman johtopäätöksensä tehdä ja veti kirjan markkinoilta. Media ja erityisesti virtuaaliyhteisö tuijottaa nyt silmä kovana, sormet näppäimistöllä.

*) Artikkeleita Pasi Tuomisen tekemistä tutkimuksista ja asiantuntijaesiintymisistä on julkaistu mm. tässä blogissa:

Täydellisen asiakaskokemuksen jäljillä

Tulevaisuuden tapahtuman raaka-aineet

Tutkimus osoittaa: virtuaaliheimoista on etua ravintoloille

Tutkimus käynnistyy: Venäläismatkailija verkossa

Mikä SOLOMO?

Myös Pasi Tuomisen pahoittelut kohun tiimoilta julkaistiin tässä blogissa:

Pasi Tuominen pahoittelee ja oikaisee

Teksti Elisa Aunola. Tekstin takana on viestinnän ammattilainen, jota kriisi koskettaa läheltä. Kyseessä ei siis ole HAAGA-HELIAn virallinen kanta. Kommentoi tai ota yhteyttä: puh. 040 4887186 tai elisa.aunola@haaga-helia.fi

Tulevaisuuden tapahtuman raaka-aineet

lokakuu 2, 2013

HAAGA-HELIAn lehtori, Dr. Pasi Tuominen alusti keskiviikkona Management Eventsin IDEA Garden 2013 –tapahtumassa tapahtumabisneksen tulevaisuudesta.

Tuominen lanseerasi termin inspirience, joka yhdistää sekä tapahtumaan liittyvän elämyksen että siitä saatavan inspiraation.

Inspirience @IdeaGarden Finlandiatalo 2013 from Pasi Tuominen

 

Hän muistutti, että tapahtuma on paljon muutakin kuin sisältö. Kokonaisuuden luomisessa tulee huomioida myös tilan toimivuus ja inspiroivuus, äänimaailma ja valaistus sekä tuoksu ja maku. Sopiva tekniikka tukee tapahtuman tavoitteiden saavuttamista.

Tavoite. Se jokaisen tapahtuman ydin asia. Jokaisen tapahtuman elementin tulee tukea tavoitetta ja edistää valitun viestin läpi saamista.

Järjestäjän näkökulmasta tapahtumaa järjestäessä on pohdittava:

• tavoitteellisuutta: mitä tapahtumalta odotetaan? miten tavoitteet aiotaan saavuttaa?
• kävijöiden osallistamista: miten osallistujat saadaan mukaan tuottamaan sisältöä?
• rytmiä: millainen on järjestettävän tapahtuman rytmi?
• johtajuutta: miten herättää kuulijoissa tunteita?
• jatkuvuutta: miten tapahtuma jatkuu fyysisen tapahtuman päätyttyä?

Kirjoittanut: Elisa Aunola. Teksti perustuu HAAGA-HELIAn lehtorin Pasi Tuomisen alustukseen IDEA Garden 2013 tapahtumassa 2.10.2013. Ota yhteyttä Pasiin: pasi.tuominen@haaga-helia.fi, 040 4887536

Tutkimus osoittaa: “Virtuaaliheimosta” etua ravintoloille

kesäkuu 18, 2013

Onko Facebook fanilla arvoa? Miten sosiaaliseen median panos-tuotosta voi mitata? Kannattaako fanien kanssa keskustelu?

HAAGA-HELIAn lehtorin Pasi Tuomisen (KTT) laajaan tutkimukseen liittyvät tutkimustulokset osoittavat että kannattaa!

Tutkiessaan 24 ravintolan kanta-asiakasohjelmia, yli 4000 ravintola-asiakkaan osto- ja Facebook käyttäytymistä, Tuominen löysi useita syitä, miksi yritysten kannattaa suhtautua vakavasti sosiaaliseen mediaan. Tuominen tutki myös kahden vuoden ajan suomalaisten ravintoloiden Facebook sivuja, niissä tapahtunutta keskustelua sekä yritysten julkaiseman sisällön vaikutusta niin keskustelun aktiivisuuteen kuin lähipäivien myyntiin, asiakaskohtaisiin ostoksiin ja asiakkaiden käyntiuseuteen.

Tutkimustulosten avulla on mahdollista määritellä virtuaalimaailmassa muodostuvan, emotionaalisesti sitoutuneen brandiheimon syntymisen dynamiikkaa ja siihen vaikuttamisen mahdollisuuksia.

Useimmin merkittävän seuraajamäärän saavat persoonalliset ja julkisuudessa hyvämaineiset ravintolat. Merkillepantavaa on kuitenkin kaikissa tutkituissa ravintoloissa, että yli 70% tykkääjistä sitoutuu yhteen työntekijään tai julkisuudessa kyseisen ravintolan edustajana toimivaan henkilöön.

Tutkimuksessa arvioitiin myös ravintolan tuottaman sisällön vaikutusta virtuaaliheimoon. Vaikka mediassa on arvioitu aikaisemminkin eri tyyppisen sisältöjen vaikutusta, tuottaa tämä tutkimus faktaa arvioiden tueksi. Viihteellinen sisältöön reagoidaan positiivisesti lähes kolme kertaa useammin (mediaani 119 positiivista reaktiota) verrattuna hinta-/myyntiviestiin (mediaani 42 positiivista reaktiota).

Ehkä kauaskantoisin havainto tutkimuksessa oli että Facebookissa yritystä fanittava, nykyinen tai tuleva virtuaaliheimon jäsen reklamoi äärimmäisen harvoin, jopa 82% harvemmin. On tietenkin lähes mahdotonta arvioida reklamoinnin kustannusta, mutta jokainen yrittäjä tai liiketoimintavastuussa oleva ymmärtää asiakastyytyväisyyden merkityksen ja nykyajan julkisiin reklamaatioihin liittyvät uhkakuvat.

Konkreettisia ja talousjohtajaakin kiinnostavia lukuja löytyi kaksi. Ensimmäinen liiketoiminnan kannalta merkittävä havainto on virtuaaliheimolaisten ravintolassa käyntien määrä. Virtuaaliheimon jäsen käy ravintolassa 18% useammin kuin ei tykkääjä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä että heimolainen käy ravintolassa kuusi kertaa siinä ajassa kun heimoon kuulumaton käy viisi.

Käyntiuseuden lisäksi ravintola-alan yrittäjiä kiinnostaa varmuudella virtuaaliheimolaisten käyttämän rahan määrä. Tutkimustulosten mukaan virtuaaliheimoon kuuluva käyttää ravintolassa jopa 62% enemmän rahaa. Yksinkertaisimmillaan tämä voi tarkoittaa että virtuaaliheimon jäsen ostaa kolme kuuden euron tuoppia kahden sijaan.

Tutkimus jatkuu parhaillaan Iso-Britanniassa, jossa yhteistyökumppaneiden kautta mahdollistetaan saman tutkimuksen toteuttaminen lähes kahdellasadalla ravintolalla ja kymmenellätuhannella virtuaaliheimolaisella. Lopulliset, ja yhdistetyt tutkimustulokset julkaistaan keväällä 2014.

Teksti: Pasi Tuominen

 

KTT Pasi Tuominen toimii strategisen johtamisen ja markkinoinnin lehtorina HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulussa. Hänen väitöskirjansa tutki kansainvälisen hotelliketjun maineen johtamista virtuaalimaailmassa. Teoksessaan Virtuaalimaine (Talentum: 2013) Tuominen kuvaa virtuaalimaineeseen liittyvien riskien havaitsemista sekä niihin varautumista.

Lisätietoja: Pasi Tuominen, pasi.tuominen@haaga-helia.fi tai 040 4887536.

**

Jälkihuomio – aiheesta julkaistut artikkelit

Vitriini 09/2013

Länsi-Suomi 16.7.2013

Marmai 27.6.2013

Virtuaalimaine-kirjaan 1.11.2013 ilmi tulleesta plagiointikohusta muutama poiminta:

Helsingin Sanomat: Haaga-Helian lehtoriin kohdistuu plagiointiväite

Kauppalehti: Talentum veti kirjan pois markkinoilta

HAAGA-HELIA: Haaga-Helia ei hyväksy plagiointia

Taloussanomat: Tutkija lainasi väärin (tässä myös Pasi Tuomisen kommentteja asiaan)

Silab.fi: Pasi Tuominen pahoittelee ja oikaisee