POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘opinnäytetyö’

Leirintamatkailun rahankaytto lisaantynyt

lokakuu 19, 2015

Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vieraspaikkakunnalla on kasvanut positiivisesti vuodesta
2013. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista.

Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2015 oli 197 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 26 % vuodesta 2013. Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 225 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 90 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä leirintämatkailijoiden rahankäytöstä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %).

Leirintämatkailuala työllistää 2567 henkilötyövuotta

Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1817 henkilötyövuotta (htv). Tyypillisin leirintämatkailija on hyvin toimeentuleva 35-49 tai 50-64 -vuotias mies tai nainen, joka on puolison tai perheen kanssa lomamatkalla. Hänen kotitaloutensa yhteenlasketut vuositulot ovat yli 60.000€. Hän yöpyy matkailuautossa tai -vaunussa, viettää leirintämatkoillaan 11 vuorokautta vuodessa ja ajaa niiden aikana 3518 kilometriä. Leirintämatkailun harrastajat ovat sitoutuneita harrastukseensa – jopa 92 % tutkimukseen
vastanneista näkee itsensä potentiaalisena alan harrastajana tulevaisuudessa.

Vuonna 2015 tehty tutkimus oli jatkoa vuoden 2013 tutkimukselle. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena 19:lla eri leirintäalueella kesä- ja heinäkuussa. Siihen osallistui yhteensä 804 vastaajaa. Vastaajista 79 prosenttia oli suomalaisia ja 21 prosenttia ulkomaalaisia. Tutkimuksen teki Haaga-Helian restonomiopiskelija Jirka Lehtonen.

Lataa Jirkan opinnäytetyö Theseuksesta >.

Lisätietoja

Antti Saukkonen, Suomen Leirintäalueyhdistys ry, +358 440 595 931, antti.saukkonen@camping.fi

Timo Piilonen, SF-Caravan ry, +358 50 592 6561, timo.piilonen@karavaanarit.fi

Kristiina Adamsson, Haaga-Helia amk, +358 40 488 7595, kristiina.adamsson@haaga-helia.fi

Suomen Leirintäalueyhdistys SLY ry on leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvonta-organisaatio, jonka jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75 %.
SF-Caravan ry on leirintämatkailun valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii karavaanareiden, muiden leirintämatkailijoiden ja heidän muodostamiensa yhdistysten valtakunnallisena edunvalvojana.

Toteutuuko tarina palvelussasi?

helmikuu 18, 2014

Talvella taivaan tarjoama tarina revontulista on Suomen suurin myyntivaltti. Vastaako palvelutarjonta laadultaan asiakkaiden odotuksia?

Suomen menestynein ja kansainvälisin tarina muodostuu revontulista. Revontuli – Aurora Borealis luonnonilmiössä on menestyvän tarinallistetun palvelun perusedellytykset: Revontulet luovat vahvan tarinan perustan, jolla on merkitystä monessa kulttuurissa. Valoilmiö lumoaa yli kieli- ja kulttuurirajojen. Siihen liittyy paljon uskomuksia, mystisyyttä ja salaperäisyyttä.

Matkailija tulee tuhansien kilometrien päästä mielikuvissaan arktisuus, lumi, pimeys ja ympäröivä avaruus sekä matkan päällimmäinen tarkoitus, revontulien näkeminen. Hänelle on tarjolla muun muassa revontuliretkiä, -luentoja ja – illallisia ja hän voi yöpyä esimerkiksi lasi iglussa, lumilinnassa tai upeassa revontulitalossa. Elämyksen huipentuma ja palvelukokonaisuuden täyttymys ovat itse revontulet.

Palvelukokemus rakentuu useista elementeistä

Palveluntarjoaja ei voi taata itse huipentumaa, mutta hän voi rakentaa kohteeseen asiakkaan laatuodotukset täyttävän elämyksellisen palvelukokemuksen. Revontuliin perustuva palvelukokemus tuo tuolloin esiin yrityksen suunnitteleman tarinan sekä vastaa asiakkaan laatuodotuksia. Käytännössä tämä näkyy muun muassa tilojen sisustuksessa, äänimaailmassa, asiakastilanteissa ja asiakkaan omissa kokemuksissa.

SBSD evaluation -työkalu auttaa tarinan rakentamisessa

Revontulituotteita sekä muita elämyksellisiä tarinoihin perustuvia palvelukokemuksia voidaan kehittää ja rakentaa SBSD evaluation menetelmän avulla. Lyhenne SBSD tulee käsitteestä Story based Service Design eli tarinalähtöinen palvelumuotoilu. Menetelmä tarkastelee tarinan näkyvyyttä palveluympäristössä kokonaisuutena ja sen tuloksena saadaan eri osapuolien laatunäkemykset palvelukokemuksesta.

Menetelmän työkaluna ovat arviointikysymykset, jotka tarkastelevat tuotetun palvelun nykytilannetta. Kysymysten avulla havainnoidaan tarinan kokonaislaatua ja tarinan näkyvyyttä sekä palvelukokonaisuuteen ja asiakkaisiin kohdistuvat kehittämisehdotukset.

SBSD Tool designed by Heidi Forss-Anila

SBSD Tool designed by Heidi Forss-Anila

Toimi näin

  1. Luo tarina
  2. Mieti kohderyhmä
  3. Rakenna toimintaympäristö sekä palveluprosessi tarinaan ja kohderyhmään pohjautuen
  4. Arvioi valmista palvelua SBSD -menetelmän avulla saavuttaaksesi tavoitellun asiakastyytyväisyyden

 

Arviointimenetelmän on kehittänyt matkailualan ammattilainen Heidi Forss-Anila osana HAAGA-HELIAn ylemmän ammattikorkeakoulun opinnäytetyötä. Työ on luettavissa kokonaan Theseuksessa >

Lue myös:

Tarina vie pois arjesta

Palvelumuotoilu tuo empatiaa ja kokonaisnäkemystä

ePressi: SBSD-työkalu auttaa palveluyrityksiä toiminnan laadun kehittämisessä

Tarinallistamisen opas, Tarinakone

Tekstin on kirjoittanut ja lisätietoja antaa:

Heidi Forss-Anila Restonomi (YAMK)
puh. +358 50 50 22 911+358 50 50 22 911, email. heidi.forss-anila@welho.com
lindkedIn. fi.linkedin.com/in/forssanila/

Opinnäytetyo: Pienet elintarvikeyrittäjät keskittyvät kuluttajamarkkinoille

toukokuu 8, 2013

Pienet elintarvikeyrittäjät suuntaavat markkinointiaan lähinnä kuluttaja-asiakkaille. Se näkyy myynnin painottumisella kuluttajakauppaan ja etenkin lähialueen asiakkaisiin. Yli puolet elintarvikeyrityksistä suosii lähialueen asiakkaita, mikäli heillä on varaa valikoida asiakkaitaan sijainnin perusteella. Matkailualan yrityksiä ei nähdä ensisijaisina asiakasryhminä elintarvikeyrityksissä.

Tämä selvisi HAAGA-HELIA matkailun liikkeenjohdon opiskelijan Hennileena Kankaanrannan opinnäytetyönä tekemästä tutkimuksesta, joka toteutettiin keväällä 2013. Osana RUOKA&MATKAILU -hanketta toteutetun työn tavoitteena oli hankkia tietoa elintarvikeyritysten toiminnasta lähinnä matkailuelinkeinon käyttöön. Tutkimus keskittyi tarkastelemaan pienten suomalaisten elintarvikeyrittäjien toimintamalleja, ja se kohdistui 100 pientuottajaan maaseudulla eri puolilla Suomea.

Haasteena kustannukset, vahvuutena laatu

Yritystoiminnan haasteiksi koetaan kustannusten lisäksi jokseenkin ulkopuolisista tahoista johtuvia asioita, kuten viranomaissäädöksiä, byrokratiaa, hintakilpailua lähinnä suurten toimijoiden kesken ja sääolosuhteita. Logistiikan haasteiksi nostettiin erityisesti pienten toimituserien ja erikoiskuljetusta vaativien tuotteiden kustannukset.

Elintarvikeyrittäjät itse suhtautuvat myönteisesti lähiruokaan. Toiminnan vahvuuksina nähdään omaan tuotteeseen ja omaan toimintaan liittyviä asioita, kuten laadukkuus, asiakaspalvelu, oma ammattitaito ja oma sijainti. Myös asiakkaat ovat huomanneet tuotteiden laadukkuuden, sillä lähes puolet yrityksistä sanoo, että tuotteille olisi enemmän kysyntää kuin mitä heillä on tarjota. Vaikuttaa siis siltä, että lisätuotannolle olisi jonkin verran tarvetta. Markkinointia yritykset tekevät eniten internetissä omien nettisivujen ja sosiaalisen median kautta sekä ruokatapahtumissa.

Lisätietoja:

Hennileena Kankaanranta, matkailun liikkeenjohdon opiskelija, 040 8213850, hennileena.kankaanranta(a)gmail.com

Opinnäytetyön ohjaajat: lehtori Kristiina Jaakonaho, 040 4887595, kristiina.jaakonaho(a)haaga-helia.fi
lehtori Kristiina Havas, 0500 688332, kristiina.havas(a)haaga-helia.fi

Matkailuväki Helsingissä pitää WDC-vuotta onnistuneena

marraskuu 28, 2012

Matkailualan palveluja ja tuotteita tarjoavat toimijat ovat kokeneet Helsingin designpääkaupunkivuoden pääasiassa myönteisenä. Toimijoiden mukaan vuoden laajasta medianäkyvyydestä on ollut hyötyä maineen, markkinoinnin ja liiketoiminnan kannalta.

Tulokset selvisivät Helsingin kaupungin matkailu- ja kongressitoimiston Haaga-Helia ammattikorkeakoulusta tilaamasta opinnäytetyöstä, jonka yhteydessä toteutettuun kyselyyn vastasi 143 seudun matkailutoimijaa.

Kyselyyn vastanneet kokivat medianäkyvyyden lisänneen Helsingin tunnettuutta ja luoneen kaupungille kilpailukykyisen imagon matkailusektorilla. Matkailutuote- ja palvelutarjonnasta kiinnostuneita matkailijoita on toimijoiden mukaan saapunut kaupunkiin aiempaa enemmän, mikä on näkynyt kasvaneena kysyntänä. Monet toimijat kertoivat saaneensa myös pääasiallisen kohderyhmänsä ulkopuolisia asiakkaita.

Pääosa vastanneista oli sitä mieltä, että yritysyhteistyö ja verkostoituminen ovat vahvistuneet designpääkaupunkivuoden aikana. Vuosi onkin ollut yksi suurimpia yritysyhteistyöhankkeita Suomessa.

– Matkailijan kannalta on merkityksellistä, että koko kaupunki erilaisine palveluineen toimii mahdollisimman saumattomasti. Matkailuyritysten tarjonta on tuotava helposti saataville ja siinä auttaa myös yhteistyö läpi toimialan. Aiempaa parempi verkostoituminen tuo uusia mahdollisuuksia esimerkiksi tarjonnan paketointiin, matkailupäällikkö Tuulikki Becker toteaa.

Eri tapoja osallistua teemavuoteen

Seudun matkailutoimijat ovat saaneet designpääkaupunkivuodesta innoitusta muun muassa tuotekehitykseen ja markkinointiin sekä omiin tapahtumatuotantoihin. Osalla osallistuminen on ollut vähemmän näkyvää, mutta vuosi on huomioitu yrityksen toiminnassa suunnittelun tasolla. Noin puolet vastanneista ilmoitti jättäneensä osallistumatta designpääkaupunkivuoteen. Osa koki, ettei vuodella olisi suurta vaikutusta liiketoimintaan, osa toivoi aloitetta muilta tahoilta ja osalla ei ollut mahdollisuutta osallistua vuoteen muista erittelemättömistä syistä.
Lisätietoa

Opinnäytetyön tekijä Sanna Tuominen, sanna.tuominen@myy.haaga-helia.fi, puh. 044-565 2112 Opinnäytetyön ohjaaja Kristiina Havas, Matkailun lehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, kristiina.havas@haaga-helia.fi

Tulevaisuuden johtaja on kestävän matkailun puolestapuhuja

joulukuu 19, 2011

Matkailualalla toimivat johtajat ovat alansa moniosaajia. He ovat tulevaisuuden ennustajia ja varautuvat jatkuvasti tulevaisuuden haasteisiin. Haasteita aiheuttavat muun muassa talouden vaihtelut, luonnonmullistukset sekä maailmalla tapahtuvat valtataistelut.

Näin arvioi HAAGA-HELIAn opiskelija ja opinnäytetyöntekijä Satu Painilainen. Hän seurasi ja havainnoi kolmea kansainvälisissä tehtävissä toimivaa johtajaa yhteensä yhdeksän päivän ajan näiden työpaikoilla ja lopuksi haastatteli heidät. Kaksi johtajista työskenteli matkatoimistossa ja yksi hotelliliiketoiminnan parissa.

Tärkeinä taitoina johtajan työssä, erityisesti henkilöstöjohtamisen kannalta, Painilainen pitää inhimillisyyttä, luovuutta sekä yhteistyökykyä. Johtajat asettavat päämäärät ja pyrkivät niihin kehittämällä sekä omaa että henkilöstönsä osaamista. Silti, esimerkiksi parempaa kulttuurien tuntemusta kaivataan matkailualalla lisää. Myös taito toimia kriisitilanteissa on vielä puutteellista ja siihen toivotaan parempia valmiuksia jo alan opintojen puolesta.

Kansainvälisten toimintatapojen ymmärtäminen ja osaaminen on matkailualalla tärkeää. Täytyy osata ajatella globaalisti, mutta toimia paikallisuutta hyödyntävällä tavalla. Kansainvälinen kokemus esimerkiksi opiskelun puitteissa tai työn parissa, eritoten ulkomailla, nähdään tärkeänä kansainvälisen osaamisen taustavaikuttajana.

Jotta johtajana menestyisi, on osattava erottua muista ja tuotava itsensä esille kilpailijoiden joukosta. Tulevaisuuden johtaja on kestävän matkailun puolestapuhuja, innovoija sekä omien, erilaisten ideoidensa myyjä. Mitä ovat matkailualan tulevat ”trendit”? Mitkä asiat vaikuttavat matkailuun tulevaisuudessa? Miten kehityksen kyydissä pysytään? Tulevaisuuden
johtaja pohtii muun muassa näitä asioita ja kehittää toimintasuunnitelmansa osittain myös intuitioidensa pohjalta. Tulevaisuudesta ei voi koskaan olla varma, mutta kaikkeen voi aina varautua.

Matkailun liikkeenjohdon koulutusohjelman opinnäytetyötutkimus toteutettiin syksyllä 2011 ja sen tuloksia hyödynnetään HAAGA-HELIAn matkailun liikkeenjohdon koulutuksen kehittämisessä.

Lisätietoa opinnäytetyöstä: Satu Painilainen, satupa@welho.com, 044-217 1529