POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘luksus’

Mitä on Suomi-luksus?

joulukuu 16, 2014

Rosoinen pienimuotoinen Suomi-luksus. Ihmiselle, jolla on jo kaikkea ja joka on kokenut samppanjat, kaviaarit ja kullanhohteen. Sen jälkeen niukkuus, aitous ja elämisen tuntu voivat enää sykähdyttää.

Tai ainakin näin haluaisin uskoa tutustuttuani Napapiirin pohjoispuolella sijaitseviin, ympäristöstään ammentaviin matkakohteisiin. Lappilaisen kelon sylissä, takkatulen loimussa, lähiruoan äärellä pohdimme kollegoideni kanssa, mitä suomalainen luksus oikein on.

santamus_lr

Santamus Napapiirillä

 

saikkara

Villa Säikkärä Ylitorniossa

 

saikkara_ulkoa_lr

Villa Säikkärän pihapiiriä

Pohdimme, kuka on tuo varakas Suomeen suuntaava matkailija. Mitä hän haluaa? Mitä hänelle on luksus? Mitä hän odottaa skandinaaviselta arktisuudelta?

Rosoisen Suomi-luksuksen arvo on uniikkiudessa. Siinä, ettei sitä pysty monistamaan. Sisältö toteutuu pienimuotoisesti tarinoissa, hetkessä, isännän persoonassa. Suomalainen luksus on immateriaalista, jota on vaikea sanoin selittää ja kuvata. Se täytyy kokea.

Tämän päivän sanoja ovat elämyksellisyys ja kokemuksellisuus. ”It is not what I have, it is about what I have done!”

Jäähotelli Napapiirillä.

Jäähotelli Napapiirillä.

Mitä luksus vaatii?

Luksuksessa fyysisen tuotteen on oltava kunnossa ja palveluprosessien virheettömät. Joka ikinen yksityiskohta asiakkaan palvelupolussa on mietitty. Rajat eri palvelutarjoajien välillä eivät saa näkyä, sillä asiakkaalle matka on kokonaisuus. Tähän tarvitaan täydellistä Resort Managementia, jota harvassa paikassa vielä osataan.

Luksus vaatii myös myyntitaitoa: ymmärrystä myydä, silloin kun asiakas haluaa ostaa!

HAAGA-HELIA on tutkinut kolme vuotta yhdessä majoitus- ja ravintola-alan elinkeinon sekä American Expressin kanssa suomalaista luksusta. Lue tutkimuksen tuloksista täältä >

Lue lisää luksus-aiheisia artikkeleita tästä blogista

Läpikulkumatkailijatkin kannattaa huomioida

Kotimaisen viiden tähden metsästys

Luksusta etsimässä

Kiinnostuitko? Haluatko sparrausta aiheesta?

Ota yhteyttä HAAGA-HELIAan! Projektipäällikkö Elisa Aunola, puh. 040 488 7186, yliopettaja Vesa Heikkinen, puh 040 578 1569. etunimi.sukunimi@haaga-helia.fi .

Teksti: Elisa Aunola. Kuvat: Pasi Tuominen.

Miten palvella luksuskuluttajaa?

lokakuu 30, 2013

Keitä ovat Suomen luksusmatkailijat? Mitä he haluavat ja mistä he tulevat?

Luksusmatkailijoiden osuus kaikista matkailijoista on 5 %, mutta heidän osuutensa matkailuun käyttämistä varoista on huomattavasti suurempi, 12 %. Tämä selvisi HAAGA-HELIAn ja American Expressin tekemässä tutkimuksessa. Tutkimuksessa luksusmatkailijaksi määriteltiin Suomeen saapuva yksityishenkilö, joka käyttää  American Express -kortillaan vähintään 100 000 € vuodessa ja yöpyy STR-luokitusta käyttävissä hotelleissa.

Tarjontaa lisättävä

Tutkimuksen mukaan Suomen matkailussa paljon kuluttavat asiakkaat tulevat mm. Englannista ja USA:sta. Valitettavan usein nämä paljon kuluttavat matkailijat vain piipahtavat Suomessa, vaikka nähtävää olisi pidemmäksikin aikaa. Esimerkiksi saaristoalueet houkuttelisivat, mutta siellä ei ole tarjolla viiden tähden palveluita.

Jos palvelutarjontaa olisi, matkailija voitaisiin houkutella jäämään pidemmäksi aikaa Suomeen kuluttamaan. Emme saa antaa turistille mahdollisuutta vain kulkea läpi, vaan tarjota houkuttelevia mahdollisuuksia, jotta he jäisivät tänne pidemmäksi aikaa.

Pääosa kaikista matkoista tehdään pääkaupunkiseudulle, jossa tarjontakin on monipuolisempaa. Panostusten tekeminen pienelle kohdejoukolle on toki riskaabelia, mutta ilman panostuksia ei tule luksusmatkailijoitakaan.

Designia ja yhteistyötä

Suomalainen design on arvostettua, mutta emme osaa riittävästi nostaa sitä esiin. Tutkimuksen mukaan moni luksuskuluttaja voisi käyttää enemmän rahaa ostoksiin, mikäli tarjonta olisi paremmin esillä.

Designin ammattilaisten pitäisikin tehdä enemmän yhteistyötä, jotta suomalainen suunnittelu ja käsityö saataisiin nostettua myös premium-kuluttajien ulottuville. Lyöttäytyminen yhteen premiumia edustavien palveluiden kanssa, voisi edistää tuotteiden menekkiä ja samalla profiloida Suomea myös luksuskuluttajalle sopivaksi kohteeksi.

Helsinki Design Districtin tavoitteena on olla tulevaisuudessa yksi Suomen suosituimmista turistikohteista. Se kuulostaa hyvältä – kunhan mukana on riittävästi suomalaista osaamista edustavia helmiä. Kun designtoimijoilla on yhteinen visio, ja strategia siihen pääsemiseksi, voidaan vähäiset resurssit keskittää olennaiseen. Tähän tarvitaan designia edustavien järjestöjen ja liittojen apua.

**

Muut aiheeseen liittyvät artikkelit:

Kotimainen viiden tähden metsästys

Luksusta etsimässä

Teksti Elisa Aunola. Kirjoitus perustuu HAAGA-HELIAn ja American Expressin Luksus Suomessa -tutkimuksen julkistustilaisuuden antiin ja keskusteluihin ke 16.10.2013. Lisätietoa aiheesta HAAGA-HELIAn V.A. Heikkiseltä, puh. 040 5781569, email: vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

Läpikulkumatkailijatkin kannattaa huomioida

toukokuu 14, 2013

Helsinki on läpikulkukohde. Eikä tämä ole yhtään huono asia! Tokihan lentokoneen vaihtaja toivotettaisiin tervetulleeksi edes pienelle ostos- ja palveluidenkulutuskierrokselle Helsinki-Vantaan lähimaastoon sen sijaan, että hän käyttää vaihtoaikansa lentokentällä istuskeluun. Sehän on kaikkien etu! Jos hyvin käy, piipahtaja ihastuu kaupunkiin ja palaa myöhemmin isommalla joukolla pidemmäksikin aikaa.

Minno-hankkeen kolmannessa työpajassa 7.5.2013 pohdittiin, mikä saisi läpikulkumatkaajan valitsemaan Helsingin mieluummin kuin vaikkapa Tukholman Arlandan. Jos päätös on kiinni lentokentän ravintolapalveluissa, niin siinä Helsinki-Vantaa ainakin pärjää hyvin. Kiitos Select Service Partnersin pitkäjänteisen kehitystyön. Entäpä, jos koneen vaihdon välillä on 2-6 h aikaa? Mitä meillä on tarjota sellaista, jota naapurit eivät pysty tarjoamaan?

Shoppailua, kiertoajeluja, sauna tai luontokokemuksia? Virityksiä on ollut, mutta tarjonta on ollut hieman hajanaista. Mistä matkailija saa tietoa vaihtoehdoista? Työpajaan osallistunut Vantaan kaupungin edustaja kertoi, että neuvotteluja paikallisten yritysten kanssa on käyty siitä, miten lentokentän sijainti lähellä pääkaupunkia saataisiin hyödynnettyä nykyistä paremmin. Asia on siis työn alla, mutta vaatii vielä ponnisteluja..

Lentomatkustajat eivät tietenkään ole ainoita läpikulkumatkustajia. Tällaisiksi voi luokitella myös vaikkapa suuret risteilijäalukset, jotka poikkeavat Helsingissä. Miten saamme risteilymatkustajat ulos luksusaluksesta tuhlaamaan meikäläisiin palveluihin laivan palveluiden sijasta? Viestintää, viestintää ja viestintää! Mitä vahvempi toimija ja monipuolisemmat palvelut, sitä houkuttelevampana Helsinki läpikulkijoille näyttäytyy. Tässäkin yhteisille markkinointiponnisteluille ja esimerkiksi sähköiselle, kaikki palvelut kokoavalle portaalille olisi tilausta.

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Minno-hankkeen toimenpiteiden tuottamiin tuloksiin. Lisätietoja Minno-projektista: Leena Grönroos leena.gronroos@haaga-helia.fi ja www.silab.fi/minno

Kotimaisen viiden tähden metsästys

tammikuu 18, 2013

Luksusmatkailu on maailmalla, erityisesti Aasiassa ja arabivaltioissa kasvussa. Hotel Kempinski ja Leading Hotels -ketju investoikin voimakkaasti Aasiaan ja arabivaltioihin.  Myös Suomessa neljän ja viiden tähden palvelujen kysyntä lisääntyy.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun luksustutkimuksen mukaan Suomen matkakohteet edustavat pikemminkin uutta ekoluksusta. Varakkaat matkailijat arvostavat suomalaista eksotiikkaa, arktisuutta, luontoa, palveluinfraa, turvallisuutta ja ”tavallisuutta”. Rikkaat suosivat Helsinkiä ja Lappia sekä sen aktiviteetteja, huipputasokkaita mökkejä räätälöityine palveluineen. Kotimaisia luksuskohteita ovat mm. Kakslauttanen, Levi Spirit ja Santamus. Vaativille kokoustajille löytyvät mm. Billnäs, Rapukartano, Villat Kataya, Kieloranta, Säikkärä ja Störsvik. Perinteistä premiumia Suomesta löytyy mm. Hotel Kämpista ja Hotel Havenista.

Suomeen tullaan omilla autoilla tai yksityiskoneilla. Osa tulee myös vaatimattomasti charterilla, jolloin kokki, lääkäri, turvamies ja kokki jätetään kotiin. Tällöin räätälöidylle palvelulle on erityistä kysyntää.

Heikkinen arvioi, että Suomesta ei koskaan tule kansainvälistä jetset-keskusta luksusmarkkinoiden pienuuden takia. Haasteena on myös se, etteivät huippukohteemme osaa hinnoitella palvelujaan.

 

- Meillä on kuitenkin lukuisia viiden tähden minikohteita, joissa on ainutlaatuinen ilmapiiri, erinomainen palvelu ja persoonalliset tilat. Niitä ei vain vielä tunneta kovin hyvin. Parantamalla markkinointiviestintää nämäkin kohteet tulevat nousemaan matkailijoiden tietoon nykyistä paremmin”, toteaa Heikkinen.

Lisätietoja:  V.A. Heikkinen, Matkailu- ja ravitsemispalveluinnovaatioiden yliopettaja Puh: 040-5781569 vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

Venäläisen matkailijan profiili ja premiumin tarve

joulukuu 5, 2011

Venäläisten matkailijoiden ja heidän parantuneen ostovoimansa sanotaan pelastavan suomalaisen matkailun. Monet matkailukeskukset ja hotellit hiovatkin Venäjä-strategioitaan tuotteistamalla ruoka-, wellness- ja kulttuuripalvelujaan, lisäämällä venäjänkielistä palvelua sekä nostamalla palvelun tasoa.

HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulun Hospitality Leaders Club tutustui opintomatkallaan Holiday Club Saimaaseen paikan ensimmäisinä asiakkaina. Samalla kuultiin Tutkimus- ja analysointikeskus TAK Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurkan asiantuntijaesitys venäläisten matkailijoiden kulutuskäyttäytymisestä.

TAK Oy:n mukaan n. 75 % haastatelluista venäläisistä haluaisi matkustaa Suomeen. Ensisijaisesti venäläiset matkustavat Suomeen ostosmatkalle (57 %). Lomamatkailijoiden määrä (37 %) on selkeässä nousussa, työmatkalaisten määrä (9 %) puolestaan laskussa. Noin 15 % haastatelluista matkustaa Suomeen tapaamaan tuttaviaan. Kolme neljästä venäläisistä Suomen-matkailijoista tulee Pietarin alueelta. Noin 6 % matkailijoista on kotoisin Moskovan ympäristöstä.

Venäläiset käyttävät Suomessa satoja miljoonia euroja – jo Kaakkois-Suomessa puhutaan 260 miljoonasta. Eniten shoppaillaan, matkaillaan ja kyläillään. Palveluista ulkona syöminen, majoittuminen ja huvittelu lohkaisevat suurimmat siivut. Tuoteostoista eniten rahaa käytetään vaatteisiin. Elintarvikkeiden ostaminen on kasvanut ja erityisen hyvin kaupaksi käy kala ja kahvi. Lappeenrannan ja Imatran seudulle onkin syntynyt pieniä kalakauppoja, joissa palvelu on erityisen venäläislähtöistä. Syynä elintarvikkeiden ostoon on suomalainen laatu, mutta myös edullisempi hinta.

TAK:n tekemässä kyselyssä venäläisille matkatoimistoille selvisi, että mökkilomat ovat venäläisille tärkeimpiä. Ostosmatkojen suosio on noussut (tärkeää yli 50 %:lle). Matkatoimistot uskovat myös laskettelu-, kalastus-, kylpylä- ja kulttuurimatkojen kysynnän lisääntyvän. Kysyntään vaikuttaa se, mitä venäläisille markkinoidaan.

Itä- ja Etelä-Suomi ovat ja pysyvät Pietarin alueelta tulevien kuluttajien kärkikohteena. Rajaseutu hyötyy eniten päiväkävijöistä, Saimaa mökkeilijöistä ja Helsinki viikonloppu- ja kesämatkailijoista.

Matkailu- ja ravintolapalveluita kehitettäessä on otettava huomioon, että venäläinen matkailija on selvästi länsimaalaistunut. Hän odottaa saavansa parempaa ja laadukkaampaa palvelua ja tuotteita kuin aiemmin. Elintasoerot Venäjällä ovat kuitenkin suuret. Karjalasta, esim. Petroskoin alueelta, tulevat ovat jo ostovoimaltaan heikompia. Samalla hintatietoisuus on myös taantuman seurauksena kasvanut, vaikka jotkut suomalaiset puhuvat vielä varakkaiden öykkärimäisestä osto- ja kulutuskäyttäytymisestä.

Nyt ja lähitulevaisuudessa ostovoimaiset kuluttajat ylittävät Suomen rajan entistä useammin ellei viisumivapaus tule voimaan muutaman vuoden sisällä. Palvelun tasoa on pystyttävä nostamaan premiumiin, jopa luksukseen, sillä Suomi ei pysty alentamaan hintatasoaan korkeiden työvoima- ja vuokrakustannusten takia.

Viipymää on lisättävä korkeatasoisin majoitus-, ravitsemis-, ohjelma-, kulttuuri- ja kylpyläpalveluin. Uusi Holiday Club Saimaa tähtääkin juuri näille kansainvälisille neljän-viiden tähden vapaa-ajan matkailumarkkinoille. Tarjolla on hotellihuoneistoja hotellihuoneiden rinnalla. Venäläisiin uppoaa tilan tuntu, arvokkuus, jopa mahtipontisuus. Holiday Clubin huoneistot ja huoneet ovatkin huipputasoa sekä kylpyläpalvelut entistä elämyksellisempiä.
Viisumin tarve rajoittaa vielä venäläisten matkustamista ulkomaille. Monet Suomeen matkaavat hankkivatkin vuosiviisumin. Ja kun viisumi on voimassa, sitä halutaan hyödyntää mahdollisimman paljon. Näin ollen samat henkilöt matkustavat Suomeen useammankin kerran vuoden sisällä.
Yleisesti matkustajavirtojen itäkasvu on ainoa strateginen ja taktinen suunta, sillä 79 % pietarilaisista ei vielä koskaan ole käynyt Suomessa. Venäjänkielisestä palvelusta ja viiden tähden taitajista on pula.
Elisa Aunola & V.A. Heikkinen
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
Hospitality Leaders Club

Luksusta etsimässä

marraskuu 1, 2011

Haaga-Helia ammattikorkeakoulun kolmannen Hospitality Leaders Clubin teemana oli luksusmatkailu. Aihetta alusti yksi pohjoismaisen luksusmatkailun ja -palvelujen parhaimpia asiantuntijoita toimitusjohtaja, yrityksen perustaja Leija Graf Select Travelista ja Select Collectionista.

Luksus erottautumistekijänä
Leija Graf käynnisti yritystoimintansa 19 vuotta sitten Tukholmassa edellisen laman aikana. Hän halusi yrityksensä erottuvan muista matkatoimistoista panostamalla huipputason matkatoimistopalveluihin, ei niinkään sähköiseen varausjärjestelmään. Graf valitsi erottautumistekijöikseen perinteisen kohtaavaan asiakaspalvelun, viiden tähden tuotteet ja tuotekatalogit.

Select Travelin luksusmatkailunicheen ei luonnollisestikaan uskottu, mutta määrätietoisen työn, huippupalvelullistamisen, markkinalevittäytymisten Suomeen ja Norjaan sekä hyvien lentoyhtiösopimusten kanssa syntyi tulosta. Varsinkin norjalaiset asiakkaat olivat arvokkaita. Nyt Select Travel toimii viidessä maassa. Viiden tähden kohteita on ympäri maailman. Työntekijöitä on 10 ja liikevaihto on 30 milj.

Luksus tarjoaa tilaa yrittää
Grafin mielestä Skandinavian luksustuotteet ovat vielä suppeat. Kohteet ja paketit puuttuvat. Kiinnostusta Skandinaviaan maailmalla kuitenkin on!

Menestystarinan lisäksi Grafilla riitti yrittäjävilleyttä. Tukholman toimiston vuokrakulujen nousun seurauksena hän muutti kolme työtilaa päiväkylpyläksi, johon hankittiin kulloisenkin hoitomuodon parhaita tuotteita ja työntekijöitä. Syntyi matkatoimisto-day spa!

Tulevaisuudessa luksusmatkailumarkkinat polarisoituvat edelleen. Lamaan Select Collection aikoo vastata räätälöimällä matkoja vielä entisestään. Idyllisyys, autenttisuus, hiekkaranta ja omat bungalowit menevät kaupaksi. Vai miltä kuulostaisi (lemmen)loma Bhutanissa?

V.A. Heikkinen
Hospitality Leaders Clubin isäntä
HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu

Hospitality Leaders Clubiin kutsutaan matkailu-, ravintola-, elämys-, palvelualojen ylintä liikkeenjohtoa. Lisätietoa HLC:n ohjelmasta HAAGA-HELIAn nettisivuilta