POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘kuluttajakäyttäytyminen’

Jakamistalous – kirous vai mahdollisuus?

syyskuu 14, 2015
Yliopettaja Minttu Harmaala HAAGA-HELIAsta

Yliopettaja Minttu Harmaala Haaga-Heliasta

Jakamistalous on tämän päivän palveluita tuottavien yritysten vitsaus ja kirous, mutta se voi olla myös mahdollisuus ja kasvuajuri. Tulvan lailla vyöryvä ilmiö ei jätä kylmäksi hotelliyrittäjää, taksipalveluita tarjoavaa tai ravintolan pitäjää. Kieltäminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, sillä kuluttajat ja asiakkaat ovat mukana tuossa ilmiössä. Ja kokoajan enenevässä määrin.

”Jakamistalouden pääpointti on käyttäjähyödyssä. En tarvitse autoa, mutta minun tarvitsee päästä paikasta toiseen. Siksi lainaan kaverin autoa tai pyydän kuljetuspalvelua”, selitti yliopettaja Minttu Harmaala Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa torstaina 10.9.2015 Sports Academyssä.

Kaverin auttaminen on tuttua jo vuosikymmenten ja -satojen takaa, mutta nyt teknologian kehittyessä kaverin käsite on laajentunut. Kun annan jotain toiselle, saan myös itselleni. Tähän perimmiltään pohjautuu jakamistalouden periaate: vaihdetaan suunnilleen samanarvoisia asioita. Toisinaan vaihdon väline on raha, toisinaan vastapalvelus tai suunnilleen samanarvoinen tavara. Jakamistalous tarjoaa myös oivallisen alustan uudenlaiselle sosiaalisuudelle, verkottumiselle ja yksinäisyyden tunteen karkottamiselle.

Jakamistalous voi hyvin kapitalismin kriisin vuoksi. Moni ajattelija tekee mieluusti pesäeroa kapitalistiseen järjestelmään ja työntekijöiden polkemiin suuryrityksiin ja yrittää pärjätä ilman näitä. Karttateknologia, nettimaksaminen, ihmisten verkottuminen ja toisiinsa kietoutuminen tukevat keskenään toimeen tulemista.

Myös kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja kuluttajan rooli muuttuu. Mitä enemmän kuluttajalla on tietoa, sitä enemmän hän osaa vaatia. All-inclusivet on nähty ja nyt halutaan lomamatkallakin elää kuin paikalliset. Kohdemaan arki ja elämäntapa kiinnostaa enemmän kuin hulppea täydenpalvelun elämä altaan äärellä. Asiakkaat haluavat olla entistä vastuullisempia ja minimoida luonnonvarojen käytön: miksi omistaa yksin, jos voi omistaa yhdessä muiden kanssa?

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Toki jakamistaloudessakin on omat esteensä ja haasteensa. Voinko luottaa tuntemattomiin? Uskallanko antaa omaa asuntoa tai asuntoa tuntemattoien käyttöön? Menetänkö yksityisyyteni, jos jaan kotini vieraiden kanssa? Mistä muut tietää, että minuun voi luottaa?

Suomessa jakamistalous on edistynyt yllättävänkin hitaasti. Syynä ovat paitsi tiukka lainsäädäntö, myös massan pienuus. Kun käyttäjäkunta on rajallinen, palvelun tarjoajiakin on vähän. Kun ei ole palveluita, ei käyttäjiäkään niin kiinnosta. Se on kuitenkin varmaa, että ilmiö kasvaa myös Suomessa. Se, mihin suuntaan kehitys menee ja ketkä ilmiöstä hyötyvät, on jokaisen palveluntarjoajan käsissä. Ikea keksi hyödyntää tee-se-itse-nikkareiden yhteisön tarjoamalla näiden palveluita tavaratalon aulassa asiakkailleen, joilla ruuvimeisseli ei pysy kädessä.

Haastankin pohtimaan, miten sinä voisit hyödyntää ilmentymän tuoman potentiaalin omassa liiketoiminnassasi. Jos kaipaat pohdintaan sparrausta, suosittelen kääntymään Minttu Harmaalan puoleen ja ottamaan osaa Haaga-Heliassa starttaavaan jakamistalouden ja yritysten yhteisiä toimintamalleja ideoivaan PUSU hankkeeseen.

Lue myös:

Jakamistalous tulee – oletko valmis

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Minttu Harmaalan alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 10.9.2015. Jos haluat tilata luennon tai koulutuksen aiheesta, tai ottaa osaa Haaga-Helian hankkeeseen, ota meihin yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi, minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi

Matkailun trendikartta 2015

tammikuu 15, 2015

VesaHeikkinenKotimainen matkailu- ja ravintolavuosi 2014 sujui heikosti verrattuna moneen aiempaan. Kriisi- ja taantumatunnelmista sekä myynnin laskusta huolimatta monet toimialan asiantuntijat uskovat matkailun ja ulkonasyömisen hitaaseen lisääntymiseen täsmäkohteissa.

Yliopettaja V.A. Heikkisen mukaan ravintolaliiketoiminnan kehitys on vuonna 2015 odottava. Tulosta tehdään parhaiten päämarkkinoilla: Rovaniemi, Helsinki 10, laivat, lentoasema ja osin Saimaanseutu. Toisaalta maailmanluokan tapahtumat, festivaalit, safarit, näyttelyt ja konsertit menestyvät, toisaalta pienkahvilat ja pop-upit.

Yleisesti kaupunki- ja matkakohteiden (hiihto-, liikunta- ja kulttuurikeskukset) menestys syntyy entistä enemmän ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden halusta tulla kokemaan piilossa olevia yllätyksiä (engl. Hidden Experiences) ja ”outoja” vuodenaikojamme.

Kansainvälisesti skandinaavisuus, arktisuus, pohjoisuus (engl. Scandisphere) kiinnostaa yhä enemmän aasialaisia matkailijoita. Liiketoiminnan arvo täytyykin rakentaa myös korkeamman premiumpalvelujen ja -tuotteiden varaan tehostamalla esimerkiksi innovaatiotoimintaa sekä hyödyntämällä viiden tähden partnereita.

Päätrendit fragmentoituminen ja kliktivismi

Matkailu-, majoitus- ja ravintolamarkkinat sekä elämyskulutus pirstoutuvat. Huomisen matkailija on hybridikuluttaja, joka etsii sekä edullisia että laadukkaita ruoka-, viihde- ja hyvinvointipalveluja. Hän on kiinnostunut sekä superbrändeistä että luksus- ja halpatuotteista tilanteensa ja kohtaamistensa mukaan. Hänen arvonsa pysyvät, mutta motiivit varioivat terveellisyydestä emotionaalisten kokemusten etsintään.

Design, musiikki ja paikan tunnelma ovat entistä tärkeämpiä. Aterioista aamiaiseen ja kuntoiluun panostetaan (Selfness-ajattelu). ”Kallis” hotellimajoitus korvautuu mökki-, asunto-, huoneisto- ja sohvapaikkavaihtoehdoilla.

Toinen trendi on kliktivismi: digitaalinen etusormiturismi ja virtuaalimatkailu. Heikkinen alleviivaakin, että matkakohteiden on ymmärrettävä, miten digikuluttaja empii, vertailee ja valitsee matkakohteiden kotisivujen hintatietoja ja palveluinfrastruktuuria. Päätöksenteossa ratkaisevat aktiviteetit, tapahtumat, muiden asiakkaiden tähditys palvelusta ja siivouksesta sekä lukuisat nyanssit.

Suomi-matkailun trendejä

  • Muuttuva kuluttaja (hybridikuluttaja, hiljainen matkailija)
  • Kuluttajakäyttäytymisen muutos (kliktivismi, personalisaatio, fast-fast, (r)evoluutio)
  • Muuttuva bisnesmalli (selfness, jonottomuus, ekotehokkuus, konseptivapaa, seuraavaVenäjä, helsinki2lapland)

V.A. Heikkisen katsaus matkailun trendeihin 2015

Teksti perustuu yliopettaja V.A. Heikkisen Suomi-matkailun trendikatsaukseen, joka julkistettiin MATKA2015 -messujen yhteydessä.

Ota yhteyttä: V.A. Heikknen, + 358 40  5781569, vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

Katse kuluttajien rytmeihin

toukokuu 27, 2013

Mika Pantzar valotti Hospitality Forumissa 21.5.2013 Kalastajatorpalla kulutuskäyttäytymisen trendejä Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemien tutkimusten valossa.

Mielenkiintoinen näkökulma kulutuskäyttäytymisen viimeaikaisiin muutoksiin oli mm. Pantzarin esittelemä ”rytmiliiketoiminta”.  Hän kehotti suuntaamaan katseen elämän rytmeihin ja löytämään pienet vapaa-ajan hetket, jolloin ihminen voisi kuluttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset odotteluajat, jolloin tyhjä hetki pyritään täyttämään pienillä aktiviteeteilla. Mieleeni tuli välittömästi HAAGA-HELIAn Myyntia 24h -tutkimusprojekti, jossa tätä ns. mikrovapaa-aikaa on koetettu hyödyntää liiketoiminnan tekemiseen. Kokeilun kohteena ovat olleet niin ratikan odottelutuokiot kuin hotellin aulassa vietetyt hetket. Taskussa kulkeva älypuhelin on luonnollisin kanava purkaa odotteluun hupenevaa aikaa.

Kuluttajatutkimuskeskus on tehnyt suomalaisten ajankäyttöön ja rytmeihin liittyen. Pantzar esitteli esimerkiksi, miten suomalaisten ja toisaalta eteläeurooppalaisten ruokailurytmit vaihtelevat. Kun esimerkiksi espanjalaisilla on selvät piikit ruokailuajoissa, suomalainen puputtaa pitkin päivää. Välipalakulttuuri kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia.

Ajankäytön tutkimuksessa oli tutkittu myös mm. tv:n ääressä, netissä, kaupassa ja kavereiden kanssa vietetyn ajan piikkejä viikonpäivien ja kellonaikojen mukaan. Näitä tilastoja voisi hyvinkin hyödyntää vaikkapa mara-palvelujen markkinoinnissa. Kuluttajatutkimuskeskus oli tutkinut myös stressitasoja. Arkisin keskivertoaikuisen stressipiikit ovat aamulla ja iltakahdeksalta. Viikon pahin stressipiikki osui lauantain alkuiltapäivään, mikä hämmästytti niin Pantzaria itseään kuin seminaariosallistujiakin.

Pantzar kertoi myös yhdestä tutkimuksissa paljastuneesta trendistä, vahvasta mittaamisvietistä, jota ”quantified self”, ihmiset tekevät. Nämä ihmiset haluavat mitata omaa elämäänsä lähes kaikessa.

Tulevaisuuden kuluttajakäyttäytymiseen Pantzar arvioi vaikuttavan eniten sen, että ihmisten liikuttamisesta siirrytään tavaran liikutteluun. Tämä johtuu siitä, että ajankäyttöä seurataan entistä tarkemmin. Ehkäpä näemme lähitulevaisuudessa kauppa-auton paluun? Myös erilaisten jakelupisteiden, esimerkiksi R-kioskien, merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ennakoi Pantzar.

Pantzar huomautti, että pääosa kehityksen trendeistä myötäilee sotien jälkeen syntyneen suuren ikäluokan tarpeita. Näin on käynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja jos tämä kehitys jatkuu, nähtäneen 2010- ja 2020-luvuilla ”vanhushippejä”, kun varakkaat eläkeläiset alkavat haikailla 20-vuotiaana elämäänsä elämää.