POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘jakamistalous’

Jakamistalous – kirous vai mahdollisuus?

syyskuu 14, 2015
Yliopettaja Minttu Harmaala HAAGA-HELIAsta

Yliopettaja Minttu Harmaala Haaga-Heliasta

Jakamistalous on tämän päivän palveluita tuottavien yritysten vitsaus ja kirous, mutta se voi olla myös mahdollisuus ja kasvuajuri. Tulvan lailla vyöryvä ilmiö ei jätä kylmäksi hotelliyrittäjää, taksipalveluita tarjoavaa tai ravintolan pitäjää. Kieltäminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, sillä kuluttajat ja asiakkaat ovat mukana tuossa ilmiössä. Ja kokoajan enenevässä määrin.

”Jakamistalouden pääpointti on käyttäjähyödyssä. En tarvitse autoa, mutta minun tarvitsee päästä paikasta toiseen. Siksi lainaan kaverin autoa tai pyydän kuljetuspalvelua”, selitti yliopettaja Minttu Harmaala Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa torstaina 10.9.2015 Sports Academyssä.

Kaverin auttaminen on tuttua jo vuosikymmenten ja -satojen takaa, mutta nyt teknologian kehittyessä kaverin käsite on laajentunut. Kun annan jotain toiselle, saan myös itselleni. Tähän perimmiltään pohjautuu jakamistalouden periaate: vaihdetaan suunnilleen samanarvoisia asioita. Toisinaan vaihdon väline on raha, toisinaan vastapalvelus tai suunnilleen samanarvoinen tavara. Jakamistalous tarjoaa myös oivallisen alustan uudenlaiselle sosiaalisuudelle, verkottumiselle ja yksinäisyyden tunteen karkottamiselle.

Jakamistalous voi hyvin kapitalismin kriisin vuoksi. Moni ajattelija tekee mieluusti pesäeroa kapitalistiseen järjestelmään ja työntekijöiden polkemiin suuryrityksiin ja yrittää pärjätä ilman näitä. Karttateknologia, nettimaksaminen, ihmisten verkottuminen ja toisiinsa kietoutuminen tukevat keskenään toimeen tulemista.

Myös kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja kuluttajan rooli muuttuu. Mitä enemmän kuluttajalla on tietoa, sitä enemmän hän osaa vaatia. All-inclusivet on nähty ja nyt halutaan lomamatkallakin elää kuin paikalliset. Kohdemaan arki ja elämäntapa kiinnostaa enemmän kuin hulppea täydenpalvelun elämä altaan äärellä. Asiakkaat haluavat olla entistä vastuullisempia ja minimoida luonnonvarojen käytön: miksi omistaa yksin, jos voi omistaa yhdessä muiden kanssa?

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Toki jakamistaloudessakin on omat esteensä ja haasteensa. Voinko luottaa tuntemattomiin? Uskallanko antaa omaa asuntoa tai asuntoa tuntemattoien käyttöön? Menetänkö yksityisyyteni, jos jaan kotini vieraiden kanssa? Mistä muut tietää, että minuun voi luottaa?

Suomessa jakamistalous on edistynyt yllättävänkin hitaasti. Syynä ovat paitsi tiukka lainsäädäntö, myös massan pienuus. Kun käyttäjäkunta on rajallinen, palvelun tarjoajiakin on vähän. Kun ei ole palveluita, ei käyttäjiäkään niin kiinnosta. Se on kuitenkin varmaa, että ilmiö kasvaa myös Suomessa. Se, mihin suuntaan kehitys menee ja ketkä ilmiöstä hyötyvät, on jokaisen palveluntarjoajan käsissä. Ikea keksi hyödyntää tee-se-itse-nikkareiden yhteisön tarjoamalla näiden palveluita tavaratalon aulassa asiakkailleen, joilla ruuvimeisseli ei pysy kädessä.

Haastankin pohtimaan, miten sinä voisit hyödyntää ilmentymän tuoman potentiaalin omassa liiketoiminnassasi. Jos kaipaat pohdintaan sparrausta, suosittelen kääntymään Minttu Harmaalan puoleen ja ottamaan osaa Haaga-Heliassa starttaavaan jakamistalouden ja yritysten yhteisiä toimintamalleja ideoivaan PUSU hankkeeseen.

Lue myös:

Jakamistalous tulee – oletko valmis

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Minttu Harmaalan alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 10.9.2015. Jos haluat tilata luennon tai koulutuksen aiheesta, tai ottaa osaa Haaga-Helian hankkeeseen, ota meihin yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi, minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi

Jakamistalous tulee – oletko valmis?

syyskuu 24, 2014
HARMAALA_-MINNA_MAARI150

Yliopettaja Minttu Harmaala

Jakamistalous on päivän sana. Rakkaalla lapsella on monta nimeä: Collaborative Consumption tai Sharing Economy ja niin edelleen. Yksinkertaisuudessaan kyse on siitä, että ihmiset eivät enää halua ostaa asioita omikseen vaan vuokrata niitä muilta tai muille. On taidelainaamoa, juhlavaatevuokraamoa, kimppakyytipalveluja yksityishenkilöltä toiselle. Katso esimerkkejä jakamistaloudesta: jakamistalous.fi

HAAGA-HELIAn yliopettaja Minttu Harmaala kertoi TouNet-hankkeen loppuseminaarissa, että jakamistalous on tällä hetkellä yksi kovimmin kasvavista aloista, peräti 25 %:n vuosivauhdilla. Sen arvon arvioidaan saavuttavan 100 miljardin rajan ensi vuosikymmenellä.

Omaisuuden jakaminen toisten kanssa ei ole uusi ilmiö, mutta digitalisaation myötä sen merkitys juuri nyt noussut huimasti. Alalla toimii valtavasti start up -yrityksiä, joista osa on jo suuriakin.

Jakamistalouden merkitys hotelli-, ravintola- ja matkailualalla

Jakamistalous ei ole jättänyt hotelli-, ravintola- ja matkailualaakaan kylmäksi. AirBnb:n markkina-arvo on Harmaalan mukaan hotelliketju Hyattia suurempi, vaikkei se omista yhtään kiinteistöä. Suomalainen Ravintolapäivä koettelee veronsa maksavien ravintoloitsijoiden kukkaroa. Puhumattakaan EatWith tai Feastly –portaaleista, joiden kautta nälkäinen voi hankkiutua syömään toisen kotiin ravintolan sijasta. Kaupunkipyörät ja kiistelty Uber vievät asiakkaita perinteiseltä taksielinkeinolta.

Mukaudu tai kuole!

Suomessa jakamistalouden ilmentyvät ovat toistaiseksi aika pieniä, mutta niiden merkitys tulee varmasti kasvamaan lähivuosien aikana. Halusimme tai emme!

Siksi onkin tärkeää, että alan elinkeino alkaa tosissaan miettiä, miten uudistua ja peitota nämä uudet kilpailijat. Uudistumisessa tarvitaan aidosti uutta ajattelutapaa ja avoimuutta.

Harmaala nosti esimerkin Marriott-hotelleista, jotka ovat alkaneet vuokrata vapaana olevia kokoustilojaan pieniä tiloja lyhyeksi aikaa tarvitsevilel yksityishenkilöille. Ei ehkä mikään rahasampo, mutta osoitus siitä, että suurikin yritys on valmis joustamaan toimintatavoissaan ja mukautumaan nykymaailman tarpeisiin.

”Jos et voi lyödä heitä, liity heihin”. Taisteluun jakamistalouden ilmentymiä vastaan ei kannata lähteä, sillä näin suurelle vastavoimalle ei yksittäinen yritys tai edes koko ala piskuisessa Suomessa voi mitään.

Sen sijaan pitää miettiä, miksi ihmiset ovat kiinnostuneita jakamistalouden tarjoamista mahdollisuuksista ja koettaa kehittää omaa palvelua vastaamaan asiakkaan tarpeita.

Harmaalan mukaan syitä on useita:

  • Taloudelliset syyt: Säästää tai tienata rahaa
  • Ympäristösyyt: säästää luonnonvaroja, kun kertaalleen tuotetusta tavarasta hyötyy useampi ihminen
  • Elämäntyyliin liittyvät syyt: Halu tuntea olo fiksuksi, vastuulliseksi, edelläkävijäksi
  • Kulttuuriset syyt: halu olla osa laajempaa kulttuurinmuutosta
  • Muut syyt: elämyksellisyyden ja autenttisuuden tavoittelu

Luotettavuus ja osaaminen perinteisen elinkeinon vahvuuksia

Minttu Harmaala esitti myös syitä siitä, mikä estää tai hidastaa ihmisten liittymistä jakamistalouden ihanuuteen.

Suurin este on luottamuksen puute palvelun tarjoajaa, toista yksityistä ihmistä kohtaan. Myös pelko varastamisesta, heikosta laadusta ja yksityisyyden menettämisestä hidastaa ilmiön leviämistä. Näissä asioissa veronsa maksavat, oikeat yritykset varsinkin Suomessa pärjäävät hyvin.

Miten siis yhdistää luotettavuus, osaaminen ja hyvä maine sekä verkostomaisen, kuluttajalähtöisen toimintamallin parhaat puolet? Siinä purtavaa meille jokaiselle vieraanvaraisuusalan asiantuntijalle!

Teksti: Elisa Aunola. Perustuu Minna-Maari (Minttu) Harmaalan puheenvuoroon TouNEt-hankkeen loppuseminaarissa tiistaina 23.9.2014 Radisson Blue Plazassa. Minttu toimii vastuullisen johtamisen yliopettajana HAAGA-HELIAn Pasilan kampuksella ja käy puhumassa alan seminaareissa ja verkostoissa.

Jos haluat kuulla ja keskustella lisää jakamistaloudesta tai vastuullisuudesta liiketoiminnassa, ota yhteyttä: minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi. Jos haluat hänet puhumaan tilaisuuteesi, ota yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi tai puh. 040 488 7186