POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘hospitality insiders club’

Service Design offers tools for developing your services in customer-oriented way

maaliskuu 7, 2016

teemumoilanen-webService business is future business. Companies in traditional industries are little by little changing their functions from delivering products to delivering services. Services are more unique, include more value to customer and are less price-sensitive.

30 % of the companies’ income will consist of services (or products) that doesn’t exist today. Therefore it is very important that companies invest in developing future services. Service Design is a modern and customer-oriented way to develop services. Principal lecturer Teemu Moilanen delivered a lecture about service design in Hospitality Insiders Club Estonia’s event in Tallinn Zoo in February.

Understand your customer first!

Usually service development starts from the company’s point of view: how customers journey works in our premises. Very rarely is taken in consideration what has already happened in customer’s life before he/she entered our door.

For a customer our service is only a small part of his/her life, but too often we assume on their behalf what they need and why they came to us. For example a customer entering a café might mostly need charging his/her phone or go to toilet and the coffee is only “necessary evil”.

To serve your customers you need to understand them. If you succeed in being empathic, seeing their lives and needs as they see it, you are close to succeed. Usually proper tools are needed to gather deeper customer understanding. Service Design offers valuable tools for that.

What is Service Design

To get an overall view about service design, see this simple and short video clip

What is Service Design? from Yosef Shuman on Vimeo.

Process of service design

Service design can be used for innovating new service concepts, improving existing services and customer experience, and for gaining customer understanding. The biggest difference between traditional service development and modern service design is that generating the idea happens only after understanding the customer. We need to research, observe and define the customer needs. People are not able to tell everything so we need to use other methods too.

Levels of understanding can be:

  • vocal: what people tell
  • silent: what they do
  • hidden: what people feel and dream of, what are their experiences and values.

Service Design process is

  • future oriented – predicting user needs
  • multidisciplinary – using knowledge from many industries
  • holistic entities– all channels from customers perspective equal one experience
  • iterative – going back and forth
  • prototypes – mock-ups just to test how would it feel
  • service is abstract so planning needs to be visual

If you wish to learn more about service design

Join Teemu’s short course in Tallinn in March-April, 2016: https://youtu.be/5zhrIajdIXA

Read other stories about service design (in Finnish)

Contact Elisa Aunola and ask about open courses and tailor-made trainings: elisa.aunola@haaga-helia.fi

Text Elisa Aunola, based on Teemu Moilanen’s presentation in Hospitality Insiders Club meeting in Tallinn Zoo 16.2.2016

Jakamistalous – kirous vai mahdollisuus?

syyskuu 14, 2015
Yliopettaja Minttu Harmaala HAAGA-HELIAsta

Yliopettaja Minttu Harmaala Haaga-Heliasta

Jakamistalous on tämän päivän palveluita tuottavien yritysten vitsaus ja kirous, mutta se voi olla myös mahdollisuus ja kasvuajuri. Tulvan lailla vyöryvä ilmiö ei jätä kylmäksi hotelliyrittäjää, taksipalveluita tarjoavaa tai ravintolan pitäjää. Kieltäminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, sillä kuluttajat ja asiakkaat ovat mukana tuossa ilmiössä. Ja kokoajan enenevässä määrin.

”Jakamistalouden pääpointti on käyttäjähyödyssä. En tarvitse autoa, mutta minun tarvitsee päästä paikasta toiseen. Siksi lainaan kaverin autoa tai pyydän kuljetuspalvelua”, selitti yliopettaja Minttu Harmaala Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa torstaina 10.9.2015 Sports Academyssä.

Kaverin auttaminen on tuttua jo vuosikymmenten ja -satojen takaa, mutta nyt teknologian kehittyessä kaverin käsite on laajentunut. Kun annan jotain toiselle, saan myös itselleni. Tähän perimmiltään pohjautuu jakamistalouden periaate: vaihdetaan suunnilleen samanarvoisia asioita. Toisinaan vaihdon väline on raha, toisinaan vastapalvelus tai suunnilleen samanarvoinen tavara. Jakamistalous tarjoaa myös oivallisen alustan uudenlaiselle sosiaalisuudelle, verkottumiselle ja yksinäisyyden tunteen karkottamiselle.

Jakamistalous voi hyvin kapitalismin kriisin vuoksi. Moni ajattelija tekee mieluusti pesäeroa kapitalistiseen järjestelmään ja työntekijöiden polkemiin suuryrityksiin ja yrittää pärjätä ilman näitä. Karttateknologia, nettimaksaminen, ihmisten verkottuminen ja toisiinsa kietoutuminen tukevat keskenään toimeen tulemista.

Myös kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja kuluttajan rooli muuttuu. Mitä enemmän kuluttajalla on tietoa, sitä enemmän hän osaa vaatia. All-inclusivet on nähty ja nyt halutaan lomamatkallakin elää kuin paikalliset. Kohdemaan arki ja elämäntapa kiinnostaa enemmän kuin hulppea täydenpalvelun elämä altaan äärellä. Asiakkaat haluavat olla entistä vastuullisempia ja minimoida luonnonvarojen käytön: miksi omistaa yksin, jos voi omistaa yhdessä muiden kanssa?

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Toki jakamistaloudessakin on omat esteensä ja haasteensa. Voinko luottaa tuntemattomiin? Uskallanko antaa omaa asuntoa tai asuntoa tuntemattoien käyttöön? Menetänkö yksityisyyteni, jos jaan kotini vieraiden kanssa? Mistä muut tietää, että minuun voi luottaa?

Suomessa jakamistalous on edistynyt yllättävänkin hitaasti. Syynä ovat paitsi tiukka lainsäädäntö, myös massan pienuus. Kun käyttäjäkunta on rajallinen, palvelun tarjoajiakin on vähän. Kun ei ole palveluita, ei käyttäjiäkään niin kiinnosta. Se on kuitenkin varmaa, että ilmiö kasvaa myös Suomessa. Se, mihin suuntaan kehitys menee ja ketkä ilmiöstä hyötyvät, on jokaisen palveluntarjoajan käsissä. Ikea keksi hyödyntää tee-se-itse-nikkareiden yhteisön tarjoamalla näiden palveluita tavaratalon aulassa asiakkailleen, joilla ruuvimeisseli ei pysy kädessä.

Haastankin pohtimaan, miten sinä voisit hyödyntää ilmentymän tuoman potentiaalin omassa liiketoiminnassasi. Jos kaipaat pohdintaan sparrausta, suosittelen kääntymään Minttu Harmaalan puoleen ja ottamaan osaa Haaga-Heliassa starttaavaan jakamistalouden ja yritysten yhteisiä toimintamalleja ideoivaan PUSU hankkeeseen.

Lue myös:

Jakamistalous tulee – oletko valmis

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Minttu Harmaalan alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 10.9.2015. Jos haluat tilata luennon tai koulutuksen aiheesta, tai ottaa osaa Haaga-Helian hankkeeseen, ota meihin yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi, minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi

Myynnin johtaminen on ihmisten johtamista

huhtikuu 22, 2015

Mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa, kuten tiedämme. Mitä ja miten sitten pitäisi mitata?

Ei ainoastaan kovia asioita, eikä varsinkaan pelkkää myyntiä / tehty työtunti. Se vain tuntuu olevan valitettavan usein ainoa myynnin mittari majoitus- ja ravintolabisneksessä.

Hospitality Insiders Clubissa myynnin johtamisesta alustanut Antti Parkama oikealla.

Hospitality Insiders Clubissa myynnin johtamisesta alustanut Antti Parkama oikealla.

Hospitality Insiders Clubissa 14. alustanut Antti Parkama huomautti, että myös pehmeitä asioita voi mitata. Esimerkiksi filismittari kertoo, millaisella fiiliksellä tänään tehtiin töitä. Se, jos joku, näkyy taatusti viivan alla!

Parkama jakoi Insiders clubilaisille myyntiä johtavan  muistilistan:

  1. Aseta selkeä tavoite: konkreettinen tavoite ja välitavoitteet sen saavuttamiseksi. visualisoi tavoite
  2. Älä tyydy vähään, jos voit saada enemmän. tähtää huipulle ja halua olla paras. kannusta epämukavuusalueelle oppimaan uusia työtapoja, hankkimaan uusia asiakkuuksia. ole nälkäinen. hospiatlity bisneksessä asiakas on aina valmis ostamaan tuhlaamaan. tullut nauttimaan
  3. Muista, että kaikki on mahdollista! Positiivinen asenne vie pitkälle
  4. Tee työtä niska limassa, ilman työtä on turha odottaa tuloksia. Yksikään kauppa ei synny ilman neuvotteluja, tarjouksen laatimista, asiakastapaamisia, liidien hankintaa jne. Tee töitä ihmisten kanssa, jotka rakastavat työtään.
  5. Palkitse hyvistä suorituksista, anna positiivista palautetta, kannusta ja kehu.

 

Myyntiä insiders clubilaiset kertoivat mittaavansa (myynti/tt lisäksi) myös seuraavista näkökulmista:

  • Lisämyynnin tekeminen, tuotteiden määrä kuitilla
  • Eurot/pöytä, eurot/hlö
  • Myyntikate
  • Kampanjatuotteen myyntimäärät
  • Hävikki
  • Upgreidattujen tuotteiden myynnin määrä

Siinäkin jo muutama mittaamista laajentava näkökulma sen perinteisen rinnalle!

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Antti Parkaman alustukseen Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 14.4.2015 Hotel Indigo Helsingissä.

Lue myynnin johtamisesta myös:

Revenue Management soveltuu myös myynnin mittaamiseen

Myynnin lisääminen on johtamiskysymys

Myyntipsykologia tuloksenteon välineenä

 

 

Mistä työmotivaatio syntyy?

maaliskuu 2, 2015

MeriVehkapera150pxMitä motivaatio on? Se on halua tehdä jotain. Saavuttaa onnistumisen kokemus. Työ on väline saavuttaa jotain, mitä oikeasti haluaa.

Mistä motivaatio syntyy? Arvostuksesta, palautteesta, kiitoksesta. Motivaatio työhön on tärkeää työssä jaksamisen kannalta varsinkin palvelualalla, jossa työtä tehdään harvoin palkan takia, muistutti lehtori Meri Vehkaperä Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 9.2. Kartanokylpylä Kaisankodissa Espoossa.

Tilaisuuden pitopaikaksi Kaisankoti valikoitui, koska siellä työntekijän jaksaminen ja työhyvinvointi ovat todistetusti johtamisen keskiössä. Siitä kertoo jo kolmas sijoittuminen Suomen parhaat työpaikat -listan parhaimmistoon pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa, jossa ei muita hotelli- ja ravintola-alan yrityksiä olekaan.

Työyhteisö ja tarkat tavoitteet motivoivat

Jaksamista työssä lisää hyvä ergonomia, suotuisat työolot ja henkilölle sopivat työn järjestelyt. Useimmiten yksi tärkeimmistä motivaation lähteestä on työyhteisö. Työntekijä sitoutuu työkavereihin, työyhteisöön, mikä on paljon kestävämpää kuin aineellinen palkitseminen. Töissä pitää olla kivaa!

Tavoitteen asetanta on merkittävintä motivoitumisen prosessin kannalta. Tavoitteet on oltava ymmärrettävät ja hahmotettavissa. Henkilöllä on oltava ymmärrys siitä miten oma työ vie koko organisaatiota eteenpäin. Tavoitteen on oltava riittävän haastava, mutta tavoitettavissa. Palautteen kautta henkilö tietää, missä mennään. Tavoitteet liittyvät luonnollisesti organisaation tavoitteisiin, mutta niiden on oltava riittävän lähellä yksilöä.

Palkitseminen ei ole vain aineellista

Tavoitteiden saavuttamisesta pitää luonnollisesti palkita. Palkitseminen nähdään usein vain aineellisena palkitsemisena kuten tulospalkkioiden jakamisena. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Palaute on palkitsemismenetelmänä aivan liian vähän käytetty, arvioi Vehkaperä.

”Sitten kun puhutaan rahallisesta palkitsemisesta, kannattaa muistaa avoimuus. Yllätystulospalkkio ei motivoi koko vuotta. Jos on etukäteen tiedossa, mihin pyritään, motivaatiovaikutus on merkittävämpi.”

Palkitsemisessa kannattaa huomioida myös aikaperspektiivi: kvartaalit ovat hyvä kierto palkitsemisille, koska vuosi on pitkä aika. Jos maaliskuussa näkee, ettei pääse vuositavoitteeseen, motivaatio retkahtaa loppuvuodeksi.

Oikeudenmukaisuus on muistettava palkitsemisessa. Se vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja yhteistyöhalukkuuteen.

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Meri Vehkaperän alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 9.2.2015.

Työmotivaatiosta muualla

Vitriini 1/2015 Motivoimalla tuloksiin

Palvelubrändi rakentuu kohtaamisissa

kesäkuu 16, 2014

Brändi on tunne. Se on mielikuvien yhteenliittymä, jonka jokainen ihminen muodostaa kokemiensa kohtaamisten kautta.

Brändi koostuu

  • Suunnitelluista viesteistä, joita yritys levittää pääosin mainonnan avulla
  • Tuoteviesteistä, jotka syntyvät kuluttamisympäristössä ja fyysisessä tuotteessa (esim. hotellihuone miljöineen)
  • Palveluviesteistä, siitä miten asiakasta palvellaan ja miten hänet kohdataan
  • Suunnittelemattomista viesteistä, jotka syntyvät ja leviävät etenkin some-aikakaudella yrityksen vaikutuksesta huolimatta

Tunnepohjainen hyöty erottaa brändin muista vastaavista tuotteista tai palveluista. Asiakas on valmis maksamaan brändistä, sillä se lupaa jotain bulkkia parempaa. Brändin rakentaminen on määrätietoista vaikuttamista siihen, miten meistä ajatellaan.

Yritys voi brändi-identiteetin kautta kiteyttää sen, millaisena se haluaa asiakkaiden sen näkevän. Imago on se, jollaisena kukin ihminen palveluyrityksen näkee.

Jotta nämä kaksi, brändi-identiteetti ja imago, olisivat mahdollisimman lähellä toisiaan, tulee brändiä johtaa suunnitelmallisesti. Miten haluamme, että meidät nähdään määrittää sen, miten meidän tulee käytännössä toimia. Brändi-identiteetistä johdetaan toimintatavat ja asiakaslupaukset, jotka toteutuessaan synnyttävät halutunlaisen brändin.

Perinteisesti tuotebrändejä on rakennettu mainonnan kautta, mutta palvelubrändien rakentamisessa henkilökunnan rooli on merkittävä. Parhaimmillaan palvelu on niin persoonallista, että sen tunnistaa ilman, että näkee yrityksen logoa.

Asiakas kohtaa palvelubrändin ihmiskontaktissa ja se, millainen muistijälki kohtaamisesta jää, vaikuttaa brändikokemukseen. Palvelubrändin johtaminen on siten ennen kaikkea ihmisten johtamista – tavoitteiden asettamista, kannustamista ja innostamista.

Kun työntekijä tekee työtään sydämestään ja intohimolla, se näkyy myös asiakkaalle. Hyviä esimerkkejä onnistuneesta johtamisesta löytyy ravintolabisneksestäkin.

Lentokenttien ravintoloista vastaava SSP Finland on brändännyt palvelunsa. Yrityksessä on sovittu yhteisistä toimintatavoista, mitä tehdään ja miten tehdään. Jokainen työntekijä on tietoinen toimintamallista ja myös siitä, että palvelun toteutumista seurataan käytännössä. Ne asiakaspalvelijat, jotka toimivat ohjeiden mukaan, palkitaan ruhtinaallisesti. Siksi sovittujen toimintamallien noudattaminen on myös työntekijän oma etu.

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Teemu Moilasen alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 8.4.2014.

Palvelumuotoilu tuo empatiaa ja kokonaisnäkemystä palveluiden tuottamiseen

helmikuu 13, 2014

Matka tuotanto-orientoituneesta liiketoiminnasta palvelubisnekseen on pitkä. Myös HoReCa-alalla kamppaillaan tämän ongelman kanssa. Näin haastoi elämysten ja palvelumuotoilun asiantuntija Kristian Sievers Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 11.2.2014.

Merkityksellisyyden luomisen ja hyvin muotoiltujen asiakaskokemusten kautta alan yritysten on mahdollista saavuttaa menestystä. Toistaiseksi on kuitenkin vielä vähäistä.

Mitä Service Design, palvelumuotoilu sitten on? Ennen kaikkea sen käyttäjälähtöisyyttä, toimintaa jolla aidosti pyritään toteuttamaan käyttäjän unelmat ja toiveet, unohtamatta liiketaloudellisia tavoitteita.

service_designPalvelumuotoilu on kokonaisvaltaista. Siinä huomioidaan asiakkaan palvelupolku sen sijaan, että mietittäisiin palveluiden kehittämistä organisaation rakenteiden mukaisesti. Asiakkaalle nettisivujen tutkiminen, parkkipaikan etsiminen, ravintolan sisäänkäynnin ympäristö ja lasku ovat kaikki yhtä prosessia. Asiakkaan kokemus rakentuu siitä, miten yritys ja sen palvelu eri kohtaamisissa näyttäytyy.

Palvelumuotoilu on empatiaa. Se lähtee käyttäjien tarpeista, ja siksi asiakas pitäisi saada mukaan jo palvelun kehittämisvaiheeseen. Palvelumuotoilija ei tyydy kysymään, mitä asiakas haluaa. Sen sijaan hän haluaa asiakkaan pään sisään, elää tämän elämää löytääkseen piilevät tarpeet ja toiveet.

Palvelumuotoilu on systemaattista. Palvelumuotoilu prosessi etenee systemaattisesti asiakastiedon keruusta tiedon kiteyttämiseen, ja taas uusien palveluideoiden innovoinnista niiden testaamiseen. Asiakastiedon keruu on systemaattista, ja erityisesti mittaaminen on systemaattista. Uusia palveluja testatessa on koko ajan havainnoitava, muuttuuko palaute, viipymä jne.

service_design_processPalvelumuotoilun prosessi

Kristian Sievers kiteyttää palvelumuotoilun vaiheet neljään päävaiheeseen:

  1. Asiakasymmärrys: mitä meidän täytyy tietää asiakkaasta, että voimme tuottaa käyttäjää palvelevia kokonaisuuksia. Tiedon hankinnan rajaaminen on kuitenkin tärkeää – ei se määrä, vaan se laatu.
  2. Kiteyttäminen. Kerätyn tiedon kiteyttäminen keskeisiin tarpeisiin on olennaista.
  3. Ideointi. Ideoinnissa määrä korvaa laadun – ainakin jossain määrin. Tärkeintä on saada paljon hullujakin ideoita, joista voi sitten karsia ja kehitellä eteenpäin. Vain rajat rikkomalla voidaan keksiä jotain ihan uutta
  4. Konseptointi. Kun hulluja ideoita on riittävästi, siirrytään valinta- ja testausvaiheisiin. Tässä vaiheessa asiakkaiden mukaan ottaminen on tärkeää!

Kun jyvät on seulottu, lähtee kehittymään uusi palvelu, jota luonnollisesti edelleen kehitellään yhdessä asiakkaiden kanssa livenä!

Teksti: Elisa Aunola. Kirjoitus perustuu  Kristian Sieversin alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 11.2.2014. Järjestämme myös palvelumuotoiluun liittyvää koulutusta ja yrityksille räätälöitäviä valmennuksia tai työpajoja. Halutessasi lisätietoja, ota yhteyttä: Elisa Aunola, puh. 040 488 7186 tai elisa.aunola@haaga-helia.fi.

Ruokatrendien top 5

marraskuu 15, 2013

Alkuperäisyys ja aitous. Kokonaisvaltaisuus ja kokemuksellisuus. Individualismi ja mukavuus”. Valion Customer Insights Specialist Airi Liimatta esitteli ruokatrendien kärkeä Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 6.11.2013.

Back to basics. Aitous, alkuperäisyys, yksinkertaisuus, lähiruoka.

Ruokaketjun läpinäkyvyys ja turvallisuus ovat ihmisille tärkeitä muun muassa viime aikoina sattuneiden ruokaskandaalien vuoksi. Kuluttaja ei enää kaikissa tapauksissa voi luottaa siihen, mitä hänelle sanotaan ruoan sisältävän. Kuluttajat kaipaavat perusasioiden äärelle. Ruoka nojaa arvoihin ja omaan kulttuuriin, toisaalta ollaan avoimia vaikutteille ja uusille jutuille. Parasta on, jos perinteisyyden tuo tähän päivään tuunaamalla perinteet nykypäivään.

Sesonkeja hyödyntävä, käsintehty ruoka on in. ”Slocal” yhdistää paikallisuuden ja pikaruokailun. Rustiikkisuus ruokakuvissa on pinnalla. Visuaalisuus, kuvat ja retropakkausten muodot kertovat tarinaa. Suomalaisen ruoan puhtaus menee luomun edelle, sillä luomun kriteeristöön on vaikea sopeutua.  Ruokakolmio palaa ja tavallinen perusruoka on taas huudossa. Karppaus jää.

Wellness and health on kokonaisvaltaista hyvinvointia. ”Olet mitä syöt”. Kun syöt terveellisesti, voit hyvin. Tähän trendiin liittyvät supermarjat kuten mustikka ja tyrni sekä vihersmoothiet. Kasvisten kulutus on jo nyt kasvanut merkittävästi ja kotimaiset juurekset ovat in! Myös heikko taloudellinen tilanne tukee osaltaan kasvisten kulutuksen nousua.

Kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin liittyy myös henkinen hyvinvointi. Pähkinät ovat ”aivoruokaa”. Toinen merkki tästä on iltapäivätee, jota muutamat korkealaatuiset paikat Helsingissä jo tarjoavat. Myös kookos tulee nousemaan.

Individualismista kertovat sykemittarit, kalorilaskurit, askelmittarit, anturit ja personal trainerit. Itsensä tarkkailu ja ”miten minä asiat haluan” -ajattelu laajenee. Ruoan verkkokauppa voi tukea individualismia tarjoamalla valmiita ruoka- ja ostoslistoja, jossa yksilölliset tarpeet ja toiveet on huomioitu. Mobiililaitteet ja applikaatiot tukevat individualisoitumista.

Experiental. Kokemuksellisuus – ruoka on enemmän kuin pelkkä tuote. Elämys näkyy pakkauksissa ruokakaupan vähittäiskaupan puolella. Tuotteella pitää olla tarina, jota pakkaus viestii omalta osaltaan ja QR-koodi muun viestinnän ohella kertoo loput. Kuluttaja odottaa inspiroivaa, kiinnostavaa, tunteita herättävää ja odottamatonta elämystä ruokatuotteeltaan.

Ruokaan liittyvä sosiaalisuus, kuten yhdessä kokkaaminen ja syöminen, sekä uusien juttujen testailu liittyy tähän päivään enenevässä määrin. Aasia, Afrikka ja Etelä-Amerikka nousevat. Erityisesti Brasilia olympialaisten isäntämaana tuo oman mausteensa ruokatrendeihin.

Convenience. Mukavuus ja muuttuvat elämäntilanteet. Paikasta toiseen siirtyvä, kiireinen ihminen tarvitsee maukasta purtavaa ”on the go”. Entistä useammin ruoka halutaan valmiina. jo nyt rakennetaan asuntoja, joissa ei keittiöitä tai se on hyvin pieni. Kun aikaa on käytettävissä vähemmän, sitä halutaan suunnata asioihin, joilla on oikeasti merkitystä yksilöille.

Loppukaneettina Airi Liimatta muistutti, että trendit tulevat ja menevät, mutta perusasiat pysyvät: Ruoan on oltava nautinnollista, terveellistä, hyvän makuista, helppokäyttöistä, edullista ja ekologista.

 

 

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Valion Customer Insights Specialist Airi Liimatan trendikatsaukseen ja siitä virinneeseen keskusteluun Hospitality Insiders Clubin  tilaisuudessa 6.11.2013 Valion pääkonttorilla.

 

Muut artikkelit aiheeseen liittyen

Ruokatrendeissä korostuu terveellisyys

Ravintolatrendeistä: Katse rakennushankkeisiin

Ravintolatrendeistä: Innovatiiviset pop-upit nousevat

***
Seuraa blogiani Bloglovinin avulla

Ruokatrendeissä korostuu terveellisyys

marraskuu 15, 2013

”Monet ruokaan ja keittiöön liittyvät trendit näkyvät usein ensin tuotesuunnittelun ja muun designin puolella. Esimerkiksi nyt pinnalla olevat kotien yrttiviljelmät näkyivät designtrendeissä ja kodinkonevalikoiman tuotteissa jo vuosia sitten”, aloitti Valion Customer Insights Specialist Airi Liimatta trendikatsauksensa Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 6.11.2013.

Signaaleja trendeistä Valiolla kerätään mm. trendwatching.com-sivustolta, blogeista, omista tutkimuksista, havainnoimalla kuluttajien käyttäytymistä. Yhdistämällä kerättyjä tietoja ja pohtimalla, mitä se tarkoittaa Valion näkökulmasta, selviää, mihin yrityksen kannattaa jatkossa kiinnittää huomiota.

Erityisen hyvin onnistunut case on ollut Valio PROfeel®, proteiinirikas tuoteperhe. Sen juuret juontavat vuoteen 2005, jolloin maitoproteiinia alettiin tutkia tarkemmin. Onnistuneeseen lanseeraukseen liittyi ylipäätään proteiinin arvostuksen nousu kuntoilu- ja karppaushuumassa. Menestystä toi myös uudenlainen tapa osallistaa kuluttajat tuotekehitykseen. PROfeel® lanseerattiin vuonna 2012.

Airi muistutti, että trendit ovat evoluutiota. Harvemmin pinnalle nousee ”mustia hevosia”, vaan avainsana on jatkuvuus. Samat asiat ponnahtavat pintaan tietyllä syklillä, ilmenemismuoto vain hieman vaihtelee.

Tällä hetkellä Airin mukaan nousussa on esimerkiksi lasten ravitsemus. Myös terveyteen liittyvät asiat ovat pinnalla: kuidut, gluteiinittomuus, terveelliset välipalat, painonhallinta, senioreiden ravitsemus, kasvikset, luonnollisuus ja energia. Aasialainen ruoka vastaa moniin näistä vaateista.

Toinen nouseva ruokakulttuuri on brasilialainen, ja ylipäätään etelä-amerikkalainen olympiahuuman nostattamana.

Ruoka itsessään on trendi, nimenomaan terveellinen ruoka. Ruoka on oman identiteetin rakentamista. Muotiblogeistakin tullut pikkuhiljaa liikunnan ja ruoan kautta life style blogeja. Erilaiset dieetit unohtuvat, ja ruoan kautta yritetään saavuttaa jatkuvaa, kokonaisvaltaisempaa hyvinvointia. Tämä tarkoittaa myös pienempiä annoskokoja.

Yksittäinen pinnalle pyrkivä ainesosa on makeutusaine stevia. Sitä kohtaan, kuten kaikkea uutta kohtaan on ennakkoluuloja, esimerkiksi koska, koska se usein rinnastetaan tavallisiin makeutusaineisiin. Suhtautuminen sokeriin on ristiriitaista: toisaalta se on luonnollinen, mutta kuitenkin epäterveellinen. Intiaanisokeri, ja muut ei-puhdistetut sokerit voivat nousta pintaan, jos tutkimukset osoittavat, että niissä on tavallista sokeria enemmän ravintoaineita.

Airi arvioi, että vähemmän makeutetut tuotteet tulevat nousemaan erityisesti lasten ravitsemuksessa. Ruokatottumukset syntyvät lapsena ja makeuteen tottuu. Kasvatammeko lapsemme sokeriseen maailmaan vai opetammeko heidän pienestä pitäen vähempisokeriseen, kysyi Airi.

Toisaalta, erityisesti leipomopuolella näkyy, että silloin kun halutaan herkutella, ei haluta miettiä sokereita tai rasvoja, vaan herkutella hyvällä omalla tunnolla.

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu Valion Customer Insights Specialist Airi Liimatan trendikatsaukseen ja siitä virinneeseen keskusteluun Hospitality Insiders Clubin  tilaisuudessa 6.11.2013 Valion pääkonttorilla.

 

Muut aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokatrendien top 5

Ravintolatrendeistä: Katse rakennushankkeisiin

Ravintolatrendeistä: Innovatiiviset pop-upit nousevat

Ravintolatrendeistä: Katse rakennushankkeisiin

marraskuu 12, 2013

”Urbaanius on edelleen avainsana majoitus- ja ravintolatrendeissä. Eniten tulevaisuudessakin kasvavat jo nyt isot ja kehittyneet kasvukeskukset. Matkailu-, majoitus- ja ravintolatoimijoiden tulee seurata, missä rakennushankkeita tehdään ja oltava mukana vaikuttamassa uusien palvelumaailmojen syntyyn”, ohjeisti yliopettaja V.A.Heikkinen Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 6.11.2013.

Yksi tärkeimmistä seurattavista hankkeista tällä hetkellä on Kehärata. Hospitality-bisneksen edustajien on seurattava, tai mieluummin myötävaikutettava siihen, mihin ja millaisia uusia ravintola- ja kauppapaikkoja syntyy. Mitkä ovat optimaalisia pisteitä kuluttamiselle ja elämyksille?

Kehäradan lisäksi mielenkiintoisia rakennushankkeita pääkaupunkiseudulla ovat myös Pisara-rata ja Länsimetro.

Otaniemeä rakennetaan vauhdilla. Sinne on tulossa entistä enemmän työpaikkoja, uusia pääkonttoreita, uusi asuinalue. Alue rakentuu innovatiivisten toimijoiden voimin. Siksi myös alueelle valittavilla ravintolatoimijoilla tulee olla innovatiivisia ratkaisuja. Tällä hetkellä Otaniemen alueella on Heikkisen mukaan vain yksi lounasravintola.

Kalasataman alueen rakentamisessa matkailu-, majoitus- ja ravintolaväen mielenkiinto kohdistuu erityisesti Rediin, syntyvään kaupan ja viihteen keskukseen. Nyt Kalasataman alueella on yksi Alepa. Muutaman vuoden päästä Kalasatamasta pääsee kävelysiltaa pitkin keskustaan ja eläintarhaan.

Viihtymisbisnes kehittyy tällä hetkellä naisten muoti kärkenään.  Eikö ravintolabisneksellä olisi tähän enemmän annettavaa?

Kannelmäen Kaari onnistui uudenlaisella ravintolamaailmallaan. Ravintola-alue on kuin tori, jonka ympärillä nautitaan eri ravintoloiden annoksista ja tunnelmasta. Konsepti on hiottu kokonaisuudeksi visuaalisuuden, avoimuuden sekä valo- ja äänimaailmojen avulla. On tehty jotain erilailla ja yllätetty asiakas. Siitä hospitality-bisneksessä on pohjimmiltaan kyse!

Teksti: Elisa Aunola. Teksti perustuu yliopettaja V.A. Heikkisen katsaukseen majoitus- ja ravintolatrendeistä Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 6.11.2013 Valion pääkonttorilla.

 

Muut aiheeseen liittyvät artikkelit

Ruokatrendien top 5

Ruokatrendeissä korostuu terveellisyys

Ravintolatrendeistä: Innovatiiviset pop-upit nousevat