POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘hospitality forum’

Positiivisuutta ilmassa Hospitality Forumissa – MaRa-alalla pyyhkii kivasti

toukokuu 25, 2016
Tampereen yliopiston Hannu Saarijärvi puhui hyvästä, huonosta ravintolakokemuksesta.

Tampereen yliopiston Hannu Saarijärvi puhui hyvästä, huonosta ravintolakokemuksesta.

 

Toukokuun lopulla järjestetyssä Hospitality Forumissa kaikui positiivisuus. Usko tulevaan oli vahvaa ja tuntu tähän päiväänkin luottavainen. Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lapinkin esitys pursusi positiivisia näkökulmia.

Talous kasvaa, luottamus nousee

Ensimmäinen puhuja, Danske Bankin neuvonantaja Lauri Uotila jatkoi samalla linjalla. Hän kertoi, kuinka maailman suurimmat taloudet Kiina, Pohjois-Amerikka ja Intia jatkavat kasvuaan. Naapurimaassamme Ruotsissa alkuvuoden kasvu on ollut jopa 4 % ja loppuvuodellekin ennustetaan 3%:n kasvua.

Uotila kertoi, että kuluttajien luottamus on Pohjois-Amerikassa verrattain korkealla, jopa samalla tasolla  kuin ennen 2008 sukellusta. Euroalueellakin kuluttajien luottamus katsoo varovaisesti ylöspäin, korkeammalle kuin vuosiin.

Sama positiivinen kaiku jatkuu yritysten odotuksissa. Ostopäällikköindeksi on Uotilan mukaan sekä teollisuudessa että palvelualoilla positiivisella puolella. IMF:n tuore ennuste kertoo, että bruttokansantuote BKT tulee kasvamaan muutamalla prosenttiyksiköllä. BKT maailmanlaajuisesti positiivisessa vireessä ja Suomi tässä joukossa hyvissä asemissa.

Normeja ja säädöksia puretaan talkoilla

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen kertoi hallituksen normin purkutalkoista. Paljon on jo puolen vuoden aikana saatu tehtyä mara-alankin toimintaedellytysten parantamiseksi:

Alkoholilain uudistaminen etenee ja siinä tahtotila on siirtää juominen ravintolatiloihin. A- ja B-oikeuksista siirrytään yksinkertaisempaan malliin. Vuorovastaavan pätevyysvaatimus pienenee. Annosvaatimus poistuu. Mukaanmyynti tulee luvalliseksi. Foodcourt alueet sallitaan. Tässä vain muutama nosto, kaikki muutokset koottu Verkkouutisten artikkeliin

Vanhanen myönsi, että taakkaa on kertynyt vuosien varrella ja nyt pikkuhiljaa tätä saadaan purettua.

Positiivinen viesti Vanhaselta oli, että, että hallitusryhmät ottavat aidosti huomioon arjesta kumpuavia tarpeita purkaa olemassa olevia säädöksiä ja kehotti olemaan yhteydessä päättäjiin arkea haastavista säädöksistä.

Inhimillisyys ei katoa

Tekesin Pekka Sivosen puheenvuorossa positiivinen viesti löytyi inhimillisyydestä. Vaikka digitaalisuus ottaa valtaa ja kehittyy, asioista, jotka eivät ole digitalisoitavissa tulee erittäin arvokkaita. Ihmiskeskeisyys on kaiken ydin.

Sivonen huomautti, että digitaalisuus tulee vaikuttamaan kaikkeen, mihin se voi vaikuttaa. Asioita tehdään uudella tavalla ja kärkifirmat vaihtuvat taajaan.

Sivonen uskoo niiden pärjäävän jatkossa, jotka tekevät avoimesti töitä yhdessä. Päivän sana on Avoimet innovaatiot, joissa isot ja pienet tahot, yritykset ja yksityiset ihmiset tekevät asioita yhdessä. Kehityksen kelkassa mahdoton pysyä yksin!

 Onnistumisen eväitä

Aalto-yliopiston Liisa Välikangas muistutti erilaisten näkökulmien huomioimisen tärkeydestä bisneksessä onnistumisessa. Hän haastoi, että jokaisessa yrityksessä olisi oltava haastaja ”yrityksen hovinarri”, joka uskaltaa kysyä tyhmiä kysymyksiä ja jolla on oikeutus haastaa vallalla olevaa ajattelua.

Tampereen yliopiston Hannu Saarijärvi puolestaan  esitteli tutkimustaan hyvistä ja huonoista ravintolakokemuksista. Eri ravintolatyypeissä asiakaskokemus ja asiakasarvo nousevat hieman eri asioista, mutta yksi on varmaa: palvelulla on suurin merkitys asiakkaan tyytyväisyyteen, uusintaostoon ja suositteluhalukkuuteen. Ruoan laatu ja miljöö tulevat perässä.

Kalastajatorpan hulppeat puitteet ja maistuvat tarjoilut tarjosivat tälle seminaarille jälleen kerran hienot raamit. Palvelukin oli kohdallaan – siitä ei asiakaskokemus ainakaan jäänyt kiinni!

Teksti Elisa Aunola. Perustuu MaRa ry:n 24.5.2016 järjestämässä Hospitality Forumissa kuultuihin puheenvuoroihin.
Seuraa Elisa Aunolaa LinkedInissä tai Twitterissä

Biletys on yhteisöllisyytta

toukokuu 19, 2015
Erityissuunnittelija Antti Maunu, VTT

Erityissuunnittelija Antti Maunu, VTT

Sosiologi Antti Maunu on väitöskirjassaan tutkinut tavis-bilettäjiä ja näiden motivaattoreita bilettämiseen. Kaiken yksilöllisyyshuuman ympäröimänä tutkimuksen tutkimustulos siitä, että bilettämisen tärkein motivaatiotekijä on sosiaalisuus, ilahdutti Hospitality Forumin 2015 yleisöä. Bilettämisessä tärkeintä ei olekaan siis yksilöllinen nautinto tai hedonismi, vaan hauskuus, joka syntyy hyvästä porukasta ja yhdessäolosta.

Maunun rankan kenttätutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yöravintolat eivät ole vain juottoloita, vaan niillä on tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden tyyssijoina ja sosiaalisuuden areenoina.

Biletys voidaan nähdä myös sosiaalisten taitojen harjoitteluna. Kun agraariyhteiskunnassa metsästys- ja kalastustaidot olivat välttämättömyys, tänä päivänä sitä on kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa.

Maunu kyseenalaisti yksilöllisyyden hehkuttajat, jotka ovat hänen mielestään jääneet 1990-luvulle. Nykyisille keski-ikäisille yksilöllisyys voi vielä olla tavoite, mutta samat konstit eivät enää pure nykyajan parikymppisiin.

Individualismi on kivaa, jos sitä leikitään yhdessä.

Ravintola-alan mahdollisuudet sosiaalisuuden areenana

Maunu näkee, että ravintola-alalle biletyksen yhteisöllisyys-näkökulma tuo arvoa. Bilettäjät eivät ensisijaisesti halua alkoholia, vaan siltoja toisten ihmisten luo. Alkoholi voi toimia yhtenä välineenä, mutta tärkeämpää on alusta, jolla yhteisöllisyyttä harjoitetaan. Vai mikä muu voi olla syynä siihen, että bilettäjä maksaisi saman hinnan yhdestä oluttuopista ravintolassa kuin 6-packistä kaupassa?

Maunu peräänkuuluttikin, että ravintoloiden tulisi laittaa fokus tähän kaikkeen ”muuhun”. ”Muu” voi olla bileitä, ihmisiä, fiilistä ja se myy!

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:täkin edustava Maunu huomautti, että tämä ”muu” on juomisen hyötyjen maksimointia, parasta ehkäisevää päihdetyötä.

Ravintoloiden olisi rohkeasti otettava haltuun tämä ”muu”:

  • Uudet innovaatiot – viihderavintoloissa. Ehkäpä mallia pelimaailmasta?
  • Entä ruokaravintoloissa? Tavat, joilla ruokaa tarjotaan ja nautitaan. Mallin ottaminen ravintolapäivästä, jonka toteutuksessa on ymmärretty sosiaalisuuden voima ja osattu valjastaa sosiaalisuus ravintolapäivän suosion taa.
  • Alkoholittomuus tai edes vaihtoehdot sille? Terveys- ja fitnesbuumitrendissä  suurta kuluttajajoukkoa ei kannata jättää vain kuntokeskusten palveltavaksi!

Ihmisiset etsivät siltoja toistensa luo. Se menestyy, joka tarjoaa parhaat edellytykset ihmisten kohtaamisille!

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Hospitality Forumissa tiistaina 19.5.2015 Rantasipi Airportissa kuultuihin puheenvuoroihin.

Lue aiheesta lisää

Väitös Antti Maunu: Yöllä yhdessä. Yökerhot, biletys ja suomalainen sosiaalisuus

Lue myös nämä Hospitality Forumin puheenvuoroista ammennetut artikkelit:

Positiivisia pilkahduksia taloudessa

Työilmapiiri heijastuu asiakkaille

Työilmapiiri heijastuu asiakkaalle

toukokuu 19, 2015

Henkilöstön mielialat ja ilmapiiri välittyvät asiakkaalle. Kun työntekijä kokee tekevänsä jotain merkittävää, hän on innostunut työstään ja toimittaa parempaa palvelua myös asiakkaalle.

Yhteys on helppo nähdä ja nyt se on todistettu myös tieteellisesti.

Merja Fischer

Merja Fischer

Finanssialalla ja suurissa teollisuusyrityksissä kannuksensa hankkinut Merja Fischer on tuoreessa väitöstutkimuksessaan tutkinut työyhteisön vuorovaikutussuhteita ja työntekijöiden sitoutumista. Hospitality Forumissa 2015 hän esitteli tutkimuksensa tuloksia.

Ihmiset haluavat olla tekemässä ja välittämässä jotain suurta. Merkityksellisyys synnyttää flow-kokemusta, joka puolestaan johtaa hyviin suorituksiin.

Merkityksellisyyttä syntyy Fischerin mukaan monella tasolla:

  • Yksilötasolla henkilö saa mahdollisuuden oppia uutta ja mielihyvän kokemuksia optimismin ja toivon kautta. Haastavista tavoitteista selviäminen lisää uskoa itseen.
  • Organisaatiotasolla merkityksellisyys syntyy positiivisessa vuorovaikutuksessa. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tuovat kilpailuedun, jota ei voi kopioida

Sisäistä motivaattoria voi Fischerin mukaan luonnehtia yhdeksi työelämän megatrendeistä. Mikä motivoi ihmistä työssä? Maslowin tarvehierarkia on tässä yhteydessä haudattu jo kauan sitten. Autonomia omassa työssä on yksi ajuri. Ihmisillä pitää olla asiakasrajapinnassa valtuuksia, vaikka pieniäkin, Fischer kuulutti.

Merkityksellisyyden tunteen synnyttämisessä tärkeintä on johtaminen, kyky johtaa kokemusta. Fischer listasi uuden ajan johtajan ominaisuuksia:

  • positiivinen, autenttinen ja palveleva johtaja
  • luo positiivista merkitystä alaisilleen osallistamalla ja arvostamalla heitä
  • ymmärtää, että virheitä syntyy
  • keskittyy alaisten vahvuuksiin
  • luottaa
  • kävelee rinnalla

”The way you treat your people leads to how your people behave customers.”

Paitsi esimiestä ja johtamista, työntekijä tarvitsee myös taitoa johtaa itseään eli resilienssiä. Positiivinen minäkuva, taito nähdä omat vahvuudet ja ylipäätään avara maailmankuva auttavat hyvän ilmapiirin ja työnjäljen syntymisessä.

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Hospitality Forumissa tiistaina 19.5.2015 Rantasipi Airportissa kuultuihin puheenvuoroihin.

Lue aiheesta myös

Silab: Mistä työmotivaatio syntyy?

Vitriini 1/2015: Motivoimalla tuloksiin

Lue myös nämä Hospitality Forumin puheenvuoroista ammennetut artikkelit:

Positiivisia pilkahduksia taloudessa

Biletys on yhteisöllisyyttä

Katse kuluttajien rytmeihin

toukokuu 27, 2013

Mika Pantzar valotti Hospitality Forumissa 21.5.2013 Kalastajatorpalla kulutuskäyttäytymisen trendejä Kuluttajatutkimuskeskuksen tekemien tutkimusten valossa.

Mielenkiintoinen näkökulma kulutuskäyttäytymisen viimeaikaisiin muutoksiin oli mm. Pantzarin esittelemä ”rytmiliiketoiminta”.  Hän kehotti suuntaamaan katseen elämän rytmeihin ja löytämään pienet vapaa-ajan hetket, jolloin ihminen voisi kuluttaa. Tällaisia ovat esimerkiksi erilaiset odotteluajat, jolloin tyhjä hetki pyritään täyttämään pienillä aktiviteeteilla. Mieleeni tuli välittömästi HAAGA-HELIAn Myyntia 24h -tutkimusprojekti, jossa tätä ns. mikrovapaa-aikaa on koetettu hyödyntää liiketoiminnan tekemiseen. Kokeilun kohteena ovat olleet niin ratikan odottelutuokiot kuin hotellin aulassa vietetyt hetket. Taskussa kulkeva älypuhelin on luonnollisin kanava purkaa odotteluun hupenevaa aikaa.

Kuluttajatutkimuskeskus on tehnyt suomalaisten ajankäyttöön ja rytmeihin liittyen. Pantzar esitteli esimerkiksi, miten suomalaisten ja toisaalta eteläeurooppalaisten ruokailurytmit vaihtelevat. Kun esimerkiksi espanjalaisilla on selvät piikit ruokailuajoissa, suomalainen puputtaa pitkin päivää. Välipalakulttuuri kasvaa ja kehittyy kovaa vauhtia.

Ajankäytön tutkimuksessa oli tutkittu myös mm. tv:n ääressä, netissä, kaupassa ja kavereiden kanssa vietetyn ajan piikkejä viikonpäivien ja kellonaikojen mukaan. Näitä tilastoja voisi hyvinkin hyödyntää vaikkapa mara-palvelujen markkinoinnissa. Kuluttajatutkimuskeskus oli tutkinut myös stressitasoja. Arkisin keskivertoaikuisen stressipiikit ovat aamulla ja iltakahdeksalta. Viikon pahin stressipiikki osui lauantain alkuiltapäivään, mikä hämmästytti niin Pantzaria itseään kuin seminaariosallistujiakin.

Pantzar kertoi myös yhdestä tutkimuksissa paljastuneesta trendistä, vahvasta mittaamisvietistä, jota ”quantified self”, ihmiset tekevät. Nämä ihmiset haluavat mitata omaa elämäänsä lähes kaikessa.

Tulevaisuuden kuluttajakäyttäytymiseen Pantzar arvioi vaikuttavan eniten sen, että ihmisten liikuttamisesta siirrytään tavaran liikutteluun. Tämä johtuu siitä, että ajankäyttöä seurataan entistä tarkemmin. Ehkäpä näemme lähitulevaisuudessa kauppa-auton paluun? Myös erilaisten jakelupisteiden, esimerkiksi R-kioskien, merkitys kasvanee tulevaisuudessa, ennakoi Pantzar.

Pantzar huomautti, että pääosa kehityksen trendeistä myötäilee sotien jälkeen syntyneen suuren ikäluokan tarpeita. Näin on käynyt viimeisten vuosikymmenten aikana ja jos tämä kehitys jatkuu, nähtäneen 2010- ja 2020-luvuilla ”vanhushippejä”, kun varakkaat eläkeläiset alkavat haikailla 20-vuotiaana elämäänsä elämää.

Myyntipsykologia tuloksenteon välineenä

toukokuu 23, 2013

Myynnin professori Petri Parvinen puhui Hospitality Forumissa 21.5.2013 Kalastajatorpalla myyntipsykologiasta tuloksenteon välineenä.

Myyjällä on oltava ihmistuntemusta, jotta hän osaa lukea asiakasta ja käsitellä tätä oikealla tavalla. Ihmiset jakautuvat karkeasti kuuteen erilaiseen ryhmään, joihin harva kuitenkaan haluaa tunnustaa kuuluvansa. Useimmat meistä ovat laumaihmisiä, jotka vellovat samaan suuntaan kuin muut. Joukossa on myös erikoisuuden tavoittelijoita, jotka hinnalla millä hyvänsä haluavat erottua joukosta. On myös pieni joukko auktoriteetteja tai edelläkävijöitä, jotka omalla käytöksellään ohjaavat massojen liikkumista. Myyntihenkilön on tunnistettava, mitä ryhmää kukin asiakas edustaa, jotta hän osaa käyttää oikeita myyntiargumentteja.

Parvisen mukaan yksi merkittävä tekijä asiakkaan vakuuttamisessa on pika-analysoida, onko tämä enemmän hedonisti vai utilitaristi. Utilitaristille tärkeitä ovat järkeen perustuvat myyntiargumentit, kuten se että parvekelasitus on energiatehokas, tuo lisää neliöitä ja erilaiset tutkimustulokset. Hedonisti kaipaa puolestaan tunteisiin vetoavia argumentteja, kuvia ja kuvailuja sekä monipuolisia markkinointikanavia. Molemmille ajatusmalleille kannattaa kaivaa sopivat perustelut ennen kaupanteon aloittamista.

Myös oman myyjäidentiteetin löytämisellä on merkitystä. Myyjän oma persoona ja tyyli voivat joko vahvistaa tai heikentää asiakkaan sitoutumista.  Parasta on olla oma itsensä ja tuoda persoonansa peliin myyntitilanteessa.

Parvinen kehui, että matkailualalla on oltu vuosikausia kärjessä asiakaspalvelun kanssa muihin aloihin verrattuna. Aika kuitenkin menee eteenpäin, joten kiinni juostavaa riittää.

Hän kuulutti yksilöllisen asiakaskohtaamisen perään, joka tulee lähivuosina korvaamaan pitkälle automatisoitua itsepalvelua. Hän toivoi, että massamarkkinoinnista luovuttaisiin, sillä sen vaikuttavuus on laskenut merkittävästi. Ihmiset alkavat olla allergisia kohdentamattomalle markkinoinnille. Tämä trendi näkyy myös verkossa, jossa myyntitaktiikoissa on tulossa valtava murros. Markkinointi pitäisi pystyä personoimaan ja räätälöimään ostajalle henkilökohtaiseksi. Etenkin verkossa viive on Parvisen mukaan kriittinen tekijä. Tekniikan pitää toimia ja vastausajan olla mahdollisimman lyhyt.

Jos yrityksellä on toimintaa verkossa ja face-to-face, pitää ihmismyyjälle jättää jotain sanottavaa, jota asiakas ei voi saada mistään muualta. Viidakkorummun merkitys kasvaa koko ajan. Ihmiset kertovat toisilleen kokemuksistaan – niin hyvässä kuin pahassa. Parvinen neuvoikin hoitamaan verkossa pahanpuhujat hiljaisiksi hyvällä palvelulla.

Hinnoittelutaktiikoista Parvinen muistutti, että suomalainen valitsee aina ns. hopeapaketin. Eli jos tarjolla on kolmea hintakategoriaa, keskimmäinen myy. Myös muuttuva hinta toimii silloin, kun sille on perusteet.

Tulevaisuuden ennustamisen vaikeudesta

toukokuu 22, 2013

”Jos maailman talous jatkaa kasvua, ihmisten käytettävissä oleva varallisuus kehittyy edelleen. Kertyvä varallisuus sijoitetaan ennen kaikkea omaan hyvinvointiin. Siksi mara-ala on merkittävin tulevaisuuden ala”. Tällaisella visiolla Eeran Martti Malmivirta aloitti puheenvuoronsa Hospitality Forumissa 21.5.2013 Kalastajatorpalla.

Siihen visiot tulevasta hänen tulevaisuuden ennustamiseen liittyvässä puheenvuorossaan sitten jäivätkin. Sen sijaan hän toi esiin, miksi tulevan ennustaminen on mahdotonta. Ennustaminen taloudessa ja vaikkapa säässä perustuu tutkittuun tietoon, joka puolestaan nojaa pitkälti fysiikan ja matematiikan kaavoihin. Haasteena on kuitenkin se, että taloudessa merkittävä muuttuja on ihminen. Ihminen, jos mikä on epärationaalinen ja heikosti ennakoitavissa oleva kohde. Pääsääntöisesti ihminen toimii hyvinkin arvaamattomasti ja siksi käyttäytymistä on mahdotonta hallita ennusteilla.

Sopivan mausteen yksittäisen ihmisen käyttäytymiseen tuo toisten ihmisten läsnäolo. Kun useampi ihminen kohtaa, syntyy aina jotain odottamatonta. Ihmisjoukossa syntyy uusia toimintatapoja ja asioita. Sellaista, jota ei vielä ole olemassa, ei voida fysiikan ja matematiikan laeilla sisällyttää ennusteisiin.

Malmivirta muistutti myös, että paitsi ihminen myös toimintaympäristömme muuttuu joka päivä. Siksi yritysten tulisikin sopeutua ns. tanssivaan maastoon, jossa tulevaisuutta ei tunneta. Perinteinen toimintatapa, jossa organisaatiolla on yksi yhteinen visio, kauaskantoiset kehityshankkeet ja toimintaa saadun tiedon pohjalta ohjaava johto, ei toimi tanssivassa maastossa. Sen sijaan yritysten tulisi uusiutua jatkuvasti ja olla valmiita muuttamaan taktiikoitaan. Tarvitaan enemmän bottom-up strategiaa, jossa lähellä asiakasta olevat henkilöt valtuutetaan osallistumaan päätösten tekoon.

Tulevaisuuteen ja sen tuomiin positiivisiin ja negatiivisiin yllätyksiin voidaan varautua, mutta niitä ei voida estää. Siksi tarvitaan kyvykkyyttä hyödyntää hyviä sattumuksia tarttumalla niihin ja kääntämällä mahdollisuudet voitoksi. Innovaatiot ovat usein sattumusten tulosta, mutta nekään eivät yleensä ole syntyneet hetkessä, vaan kehittyneet ihmisten mielissä.

Malmivirta kehotti huomioimaan verkostovaikutukset, sillä ylivoimaisesti tärkein ostokäyttäytymiseen vaikuttava tekijä on toisten ihmisten valinnat. Tekniikan koko ajan kehittyessä yrityksillä on mahdollisuus saada tietoa ihmisten käyttäytymisestä. Keräämällä tätä tietoa on mahdollista arvioida ihmisten käyttäytymistä. Esimerkiksi Facebook on datan keräämisen keskeisiä välineitä, jolla voi tehostaa omaa markkinointia. Se on Nextcastingia.

Matkailu on merkittävä vientibisnes

toukokuu 22, 2013

Hospitality Forumissa, alan ammattilaisten vuosittaisessa huippuseminaarissa 21.5.2013 Kalastajatorpalla kuultiin mielenkiintoisia puheenvuoroja. Yleisestä taloustilanteesta ja sen vaikutuksesta mara-alaan puhuivat mm. Suomen Pankin pääjohtaja Erkki Liikanen ja MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi.

Erkki Liikanen toi maralaisten iloksi esiin, kuinka tärkeä matkailuala on viennin kannalta Suomen taloudelle. Perinteisten hotelli- ja ravintolamyyntien lisäksi matkailijat tuovat tarvetta lisäpalveluille, jotka ovat hyvinkin työvoimaintensiivisiä. Ulkomaalaiset ostavat Suomesta aiempaa enemmän matkailupalveluja. Matkailun myötä lisääntyvät ostot kulttuurin, viihteen ja, tavarakaupan saralla voidaan nähdä vientinä.

Timo Lappi arvioi puheenvuorossaan, että vaikka yleisesti mara-alan suhdannenäkymät ovat taloudellisesta näkökulmasta heikot, matkailutoimialan kasvunäkymät ovat erinomaiset! Matkailuvienti on kasvanut 10 % edellisvuodesta ja esimerkiksi venäläisten matkailijoiden määrä kasvaa vuosi vuodelta. Matkailu tulee nähdä tärkeänä vientituotteena etenkin silloin, kun tavaravienti takkuaa.

Eduskunnassa väläytelty mahdollinen edustuskulujen verovähennysoikeuden poistuminen tai pieneneminen vaikuttaisi merkittävästi alan talousnäkymiin, kun yritykset vähentäisivät edustustoimintojaan. Etenkin Lapin matkailukeskuksia päätös kirpaisisi varmasti. Siksi MaRa on koonnut joukon muutoksen vastustajia taakseen ja lupaa taistella ehdotusta vastaan.

Liikanen muistutti, miten 90-luvun lama vaikutti ja vaikuttaa edelleen työllisyyslukuun. Tuolloin karsittiin palvelualoilta, joten erityisesti naisten työttömyys kasvoi tuolloin eikä kaikkea näiden vuosien aikana ole saatu kurottua umpeen. Tuolloin ilman työtä jääneen ikäluokan työllisyys on edelleen 6-7 % heikompi kuin muiden naisten. Nykyinen taantuma syö työpaikkoja erityisesti miesvaltaisilta aloita. On oltava varovaisia, etteivät talouden sukelluksen pitkäaikaiset vaikutukset pääse toistumaan.

Taloustilanteen ehostamiseksi Liikanen esitti tuttuja lääkkeitä: työuria tulee pidentää sekä alusta että lopusta. Vaikka tuntuu, että suunta yrityksissä on toinen, työllisyys ruokkii työllisyyttä. Liikanen ihmetteli myös ns. tonttipulaa, joka pääkaupunkiseudulla vallitsee. Lentokoneen laskeutuessa Helsinki-Vantaalle tilanne näyttää nimittäin aivan päinvastaiselta. Ongelma on siis se, että asuntoja, kohtuuhintaisia sellaisia, tulee saada alueelle lisää. Tuottavuuden pitää nousta ja verojärjestelmä saada nykyistä yksinkertaisemmaksi, Liikanen luetteli. Hän myös kuulutti toimivia rahoitusjärjestelmiä ja sitä, että voitot ja tappiot on jaettava samassa porukassa. Ei siis niin, että voitot jaetaan pienessä sisäpiirissä ja tappiot maksatetaan veronmaksajilla.

Seminaariosallistujilla tehdyssä pikagallupissa siitä, milloin talous kääntyy parempaan, arvio oli, että aikaisintaan ensi vuoden alussa, mahdollisesti jopa myöhemmin. Oman yrityksen myynnin kehittymisestä osallistujilla oli valoisampi kuva: Jopa kaksi viidestä arvioi, että yrityksen myynti kasvaa tänä vuonna yli 3 % ja kolmannes, että myynti kasvaa 1-3%. Gallupit tehtiin Viestiseinän välityksellä ja molempiin kysymyksiin vastasi yli 100 osallistujaa.