POIMINTOJA

Viestit avainsanoilla ‘haaga-helia’

Intohimosta innostukseen

maaliskuu 10, 2016
Kuva: www.leadingpassion.fi

Kuva: www.leadingpassion.fi

Intohimo ajaa työntekijää huippusaavutuksiin, mutta mistä se syntyy? Harvemmin ulkoisista tekijöistä. Rahaan, kehuihin tai palkintoihin turtuu, mutta jos työnimu vie mukanaan, innostusta työhön on vaikeampi pysäyttää.

Haaga-Helian Tulevaisuusfoorumissa esitellyssä Leading Passion -hankkeessa on tutkittu työntekijöiden motivaatiotekijöitä erilaisissa työympäristöissä ja organisaatioissa. Tutkimusryhmä on kiteyttänyt tulokset kolmeen kulmakiveen: Vapaus, virtaus ja vastuu. Nämä kaikki pitää toteutua, että työntekijä voi innostua työstään.

Vapaus on itsenäisyyttä omassa työssä, valinnan vapautta tehdä omia työtä koskevia päätöksiä. Se oikeuttaa myös mahdollisuuteen epäonnistua. Jos ei voi epäonnistua, ei voi ottaa riskiä eikä myöskään menestyä isosti.

Vastuu on paitsi vastuun ottamista itsestä ja omasta toiminnasta, myös yhteisössä toimimista. Osana ryhmää oleminen tuo merkitystä yksilön arkeen.

Virtaus eli flow yhdistää sopivan määrän haasteita omiin kompetensseihin. Se on hallinnantunnetta, oppimista ja kehittymistä. Arkiflow on sitä, että asiat virtaavat arjessa.

Miten sitten muuttaa ehkä lyhytaikainenkin intohimo, jatkuvaksi innostumiseksi?

Filosofian Akatemian Reima Launonen kiteytti hankkeen ensimmäisiä löydöksiä näin:

  • mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, itseohjautuvuus, kun tavoitteet tiedossa
  • kun tekee mielekkäitä asioita, se auttaa kestämään paineita ja suoriutumaan niistä aikataulupaineessakin
  • jokaisesta työstä löytyy innostusta ja motivaatiota, kun oikea ihminen on oikeassa paikassa

Leading Passion –hankkeen seuraavia tuloksia on esillä Leading Passion konferenssissa Porvoossa 19.-20.4.2016

Lisätietoa Leading Passion -hankkeesta: http://www.leadingpassion.fi

Lue myös

Mistä työmotivaatio syntyy?

Työilmapiiri heijastuu asiakkaalle

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Reima Launosen (Filosofian Akatemia) puheenvuoroon Haaga-Helian Tulevaisuusfoorumissa 10.3.2016. 

 

Suositukset matkailun laatutyolle

kesäkuu 1, 2015

laatutyo-hp-vf-hhMatkailualan yritykset kehittäisivät laatua mieluiten yhdessä. Ne haluavat rakentaa yhtenäisen matkailukohteen, jotta voivat luottaa yhteistyökumppaneiden laatuun ja asiakkaat voivat olla tyytyväisiä.

Yritysten tahto selvisi  Haaga-Perhon, Visit Finlandin ja Haaga-Helian tekemässä tutkimuksessa, jota varten haastateltiin 44 yritystä.

”Laadun kehittämisen vetäjäksi yritykset haluavat alueellisen koordinoijan, joka työntää, kannustaa ja pakottaa kehittymään. Matkailun alueorganisaatioiden tulisikin ottaa vahva aloitteentekijän rooli laatutyössä. Yritykset toivovat koordinoijan järjestävän yhteisiä tutustumiskäyntejä yrityksiin ja tuotteiden testaamista”, valottaa tutkimuksen projektipäällikkö Leena Grönroos Haaga-Heliasta.

Grönroos on koonnut matkailualan yritysten näkemykset matkailun laadun kehittämiseksi Suomessa. ”Halusimme yritysten näkemyksen laatutyön organisoinnille ja painopisteille tulevaisuudessa. Asia on ajankohtainen, sillä matkailualan omaa laatuohjelmaa, Laatutonnia, on toteutettu jo yli kymmenen vuotta. Sen omistus on juuri siirtynyt Visit Finlandilta Haaga-Perholle, joka myös toteuttaa valmennukset. Projektia tehtiin yhteistyössä molempien organisaatioiden kanssa”, Grönroos jatkaa.

Tutkimustulosten mukaan yritykset toivovat, että Visit Finlandilla on johtava rooli matkailun kansallisessa laatutyössä. Matkailualan oma laatuohjelma on yrityksille tärkeä erityisesti niiden keskinäisen liiketoiminnan pohjaksi ja osoitukseksi laadusta yritysasiakkaille. Laatupalkinto osoittaa yrityksen kilpailukyvyn ja kannustaa henkilöstöä.

”Peräti 72 % projektissa tehtyyn Laatutonni-kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää Laatutonni-valmennusta erittäin tai melko hyödyllisenä. Laatutonni-logon yhteyteen tuleekin lisätä tieto laatuohjelman sisällöstä. Tämä tuo yhtenäistä näkyvyyttä Suomen matkailutoimijoiden laadusta erityisesti kansainvälisille kumppaneille”, Leena Grönroos suosittaa.

Projektissa tuotetut suositukset matkailun laatutyölle Suomessa on luettavissa Haaga-Helian sivuilla >

Lisätietoja Suomen matkailun laatutyöstä

Tutkimusprojektista Leena Grönroos 040 4887187 ja Laatutonnista Tom Källroos 0400 184 165.

Video matkailun markkinoinnissa merkittava media

huhtikuu 19, 2015

footprint_banneri600px Kaikki bisnes on ebisnestä. Ja yhä enenevässä määrin mobiilibisnestä. Suomalaisista 57 % käyttää älypuhelinta ja luku nousee kokoajan. Puhelimella googletetaan, sometetaan ja katsotaan videoita Youtubesta.

Tällaisilla viesteillä SEK&GREY:n Tommi Pelkonen herätteli yleisöä Helsingin matkailun videojalanjälki seminaarissa torstaina 9.4.2015. Seminaarin järjestivät Haaga-Helia ja Helsingin Matkailusäätiö.

Haaga-Helian ja Helsingin matkailusäätiön järjestämässä seminaarissa puhui myös Klikki.com:in Jukka Sundquist.

Hän muistutti matkailijan polusta, jonka jokaisessa vaiheessa digitaalisella medialla on valtava vaikutus

  1. Huomionherättäjää tarvitaan edelleen – tässä perinteinen media, vaikkapa insertti TV:ssä toimii hyvin
  2. Kun alkaa tiedon haku, voiton vie Google. Hakukoneita on toki muitakin eikä matkatoimistojen, lentoyhtiöiden ja Travel Online toimistojen merkitystä voida ohittaa.
  3. Kun tietoa on riittävästi, alkaa vertailu esimerkiksi Tripadvisorin (mitä mieltä muut ovat) ja Youtuben (fiilis ja kuvat, tunnelmat) avulla
  4. Vasta näiden vaiheiden jälkeen kuluttaja on valmis tekemään ostopäätöksensä. Ja vasta tässä vaiheessa myyjän verkkokaupan käyttäjäystävällisyys tai sisältö alkaa olla relevanttia.

Magneetto Median Anu Lyra puhui videoiden merkityksestä matkailun markkinoinnissa. Hän korosti, että YouTube on selvästi ylivoimainen videopalvelu Suomessa. Se on päämedia 30-vuotiaisiin asti! Ja mikä minua hätkähdytti, YouTube on toiseksi käytetyin hakukone!

Vierailut YouTubessa ovat pitkiä, keskimäärin 20 min. Mobiilikäyttö kasvaa tässäkin mediassa.

Anu avasi videopalvelun maailmaa sisällön näkökulmasta. Kolme katsotuinta sisältötyyppiä ovat:

  1. Kepeät, käyttäjälähtöiset tuote-esittelyt
  2. How to –videot
  3. Kysymys&vastaus –tyyppiset toteutukset

Anu muistutti, että toimivassa videossa täyttyy vähintään yksi seuraavista elementeistä: Educate, Engage, Entertain. Videon on oltava opettavainen, mukaansatempaava tai viihdyttävä – ja mieluusti erilainen kuin kilpailijat. Siinä tavoitetta matkailun markkinoijille!

Matkailun videojalanjälki seminaarin puheenvuorot ovat nähtävillä täällä >

 

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Helsingin matkailun videojalanjälki -seminaarin sisältöihin. Seminaarin järjestäjinä Haaga-Helia ja Helsingin Matkailusäätiö.

 

HH_tunnus_suomi_72      hgin-matkailusaatio-logo

Menu engineering ohjaa kannattavaan liiketoimintaan

marraskuu 6, 2014
Artikkeli perustuu Markku Halmeenmäen haastatteluun.

Artikkeli perustuu Markku Halmeenmäen haastatteluun.

Ravintolan tärkein markkinointiväline, ruokalista, kaipaa tunnuslukuihin perustuvaa analyysiä siinä missä muutkin markkinointikeinot. Menu engineering, eli ruokalista-analyysi, antaa ruoka-annosten kannattavuudesta helposti omaksuttavaa tietoa, kunhan taustatyö tehdään kunnolla.

Ravintolan tarjontaa analysoitaessa menu engineeringin avulla tarkkailun kohteeksi otetaan yksi tuoteryhmä kerrallaan, esimerkiksi alkuruoat. Analyysiä varten tarvitaan valitun menuryhmän tuotteiden annoskortit ja myyntiluvut. Vertailemalla myyntimääriä ja myynnistä syntyvää liikevaihtoa sekä huomioimalla annoskorttien antamat tiedot kustannuksista selviää, mitkä ruokalajit ovat kannattavia ja mitkä eivät.

Analyysin pohjana Bostonin matriisi

Excel-tyyppisellä työkalulla tehtävän analyysin tuloksena on Bostonin matriisiin perustuva taulukko, joka erottelee toisistaan ruokalistan tähtituotteet, lypsylehmät, kysymysmerkit ja rakkikoirat..

BostoninMatriisi_MenuEngineering

BostoninMatriisi_MenuEngineering2

Syntyvä taulukko osoittaa, mitkä tuotteista ovat tähtiä eli joiden myyntiin kannattaa panostaa, mitkä ovat hyvin myyviä lypsylehmiä, mitkä ovat rakkikoiria tai kysymysmerkkejä, joiden olemassa olo kannattaa ottaa tarkkailun alle.

Analyysin tulosten perusteella voidaan sitten tehdä toimenpidesuunnitelmat kunkin tuotteen kohdalla erikseen: hankkiudu eroon rakkikoirista, nosta tähtituotteita paremmin esiin, testaa lypsylehmien hintajousto ja analysoi, mitä kysymysmerkkien kanssa kannattaa tehdä.

Menu Engineering hinnoittelun ja markkinointipäätösten työkaluna

Menu engineeringiä käytetään vain harvoissa ravintoloissa. Hyötyjensä vuoksi menu engineeringin vaatimuksiin ja mahdollisuuksiin kannattaa tutustua.

Menu engineering -analyysin avulla ravintola voi tehdä faktatietoon pohjautuvia päätöksiä hinnoitteluun, tuotevalikoimaan sekä markkinointipäätöksiin liittyen.

Yksinkertaisesti sanottuna menu engineeringin tavoite on optimoida tuotteet analysoimalla kannattavuus ja menekki ja näin selvittää mitä tuotteita kannattaa tarjota.

Lisätietoa Menu Engineeringistä:

MaRa ry:n Vitriini-lehden artikkelista: Vitriini7_2014MenuEngineering.

HAAGA-HELIA tarjoaa aiheeseen liittyvää koulutusta räätälöidysti yritysryhmille. Ks. lisää >

 

Teksti Elisa Aunola. Perustuu koulutusohjelmajohtaja Markku Halmeenmäen haastatteluun.

Myynnin lisääminen on johtamiskysymys

kesäkuu 18, 2014

Ravintolat ovat jo vuosia taistelleet kutistuvien katteiden ja lisääntyvän kilpailun luomien paineiden keskellä. Parannusta tilanteeseen on useissa yrityksissä lähdetty hakemaan pyrkimällä lisäämään palveluhenkilöstön asiakaskontaktissa tekemää aktiivista myyntityötä. Viime vuosina ”lisämyynti” onkin ollut tuttua mantraa monissa suomalaisissa palveluyrityksissä.

Tarjoilijoiden pikakouluttaminen lisämyynnin saloihin saattaa kyllä tuoda myyntiin lyhytaikaisen kasvupiikin, mutta pitkällä aikavälillä positiivista muutosta tulokseen ei näin toimimalla yleensä saada aikaan.

Myynnin ja markkinoinnin lehtori Timo Moilanen HAAGA-HELIAsta arvioi, että tuloskunto ei kohene vain tarjoilijoiden toimintatapoja muokkaamalla. Sen lisäksi on muutettava koko organisaation toimintaa, aina ylintä johtoa myöten.

”Tämä edellyttää johdolta oikeanlaista myyntiorientaatiota eli ymmärrystä myyntityön ja asiakaspalvelun kiinteästä yhteydestä. Aktiivinen ja asiakkaan tarpeiden ymmärtämiseen perustuva myyntityö on parasta asiakaspalvelua. Myynti ja tuloksenteko on nostettava korkealaatuisen asiakaspalvelun rinnalle myös asiakaspalveluhenkilöstön keskuudessa”, Moilanen painottaa.

Millainen on myyntiorientoitunut ravintolaesimies

  • Tuloksellinen myyntityön johtaminen edellyttää esimieheltä tuloksentekokykyä eli esimiehen on tunnettava ravintolatoiminnan tunnusluvut ja osata hyödyntää niitä toiminnan ohjauksessa.
  • Hänellä on myös oltava rohkeutta tehdä itsenäisiä päätöksiä, osata analysoida toimintaa ja viedä asiat loppuun.
  • Esimiehen on itsensäkin hallittava myyntiprosessi ja tunnettava asiakkaan ostoprosessi.
  • Esimiehen asenne, halu myydä ja tehdä tulosta näkyvät alaisille ja kannustavat heitäkin tuloksen tekoon.
  • Esimiehen on osattava viestiä ymmärrettävästi organisaation joka tasolla sekä antaa ja vastaanottaa palautetta.
  • Esimiehen pitää ymmärtää, että oman toiminnan mittari on tiimin ja sen jäsenten toiminta.

Teksti: Elisa Aunola. Perustuu Timo Moilasen vuonna 2013 tekemään tutkimukseen ”Myyntiorientoitunut asiakaskohtaaminen ravintolassa”.

Lue lisää aiheesta Vitriinin artikkelista “Myynnin kehittäminen vaatii pitkäjänteisyyttä”.

Tutustu myös HAAGA-HELIAn myynnin ja palvelun räätälöitäviin valmennuksiin sekä Sales&Service Skills sertifikaattiin.

Referenssejä myynnin kehittämisen valmennuksista

Venäläismatkailijoiden houkuttaminen vaatii panostuksia tuotteistamiseen ja markkinointiin

maaliskuu 25, 2014

venalaismatkailija_verkossaVenäläisten merkitys Suomen matkailulle on kiistatta merkittävä. Taloudellisen ja poliittisen tilanteen myötä matkailun tuotteistamiseen ja markkinointiin liittyviä toimenpiteitä tulee kohdentaa tarkasti, jotta niiden vaikutus olisi tuottoisa, ja Helsinkiin ja Suomeen saataisiin entistä enemmän venäläisiä matkailijoita.

Viimeaikaiset tapahtumat ja poliittisen tilanteen epävarmuus ovat heikentäneet venäläisten matkailijoiden ostovoimaa. Uusien palveluinnovaatioiden luominen ja tehokas markkinointi onkin tulevaisuuden elinehto matkailuyrittäjille. Näin arvioi HAAGA-HELIAn lehtori, tutkija Pasi Tuominen, joka on kollegoineen tutkinut venäläisten matkailijoiden käyttäytymistä, tiedonhakua ja sosiaalisen median käyttöä HAAGA-HELIAn ja Helsingin Matkailusäätiön Venäläismatkailija verkossa -hankkeessa.

Hankkeessa on tutkittu venäläisten mielikuvia ja toiveita pääkaupunkiseudulle suuntautuvaan matkailuun liittyen sekä selvitetty ostoprosessia. Hankkeessa on seurattu, mitä Helsingistä puhutaan sosiaalisessa mediassa ja analysoidaan miten tämä vaikuttaa venäläisten ostopäätöksiin.

Venäläismatkailijalle markkinointi vaatii venäläisen kulttuurin ja elämäntavan tuntemista. Venäläisessä kulttuurissa korostuvat status-ajattelu ja ääripäät. Joko ostetaan tai matkustetaan täysillä tai sitten ei ollenkaan. Siksi luksustuotteet tekevät kauppansa venäläisille. Myös median käyttötavoissa ja tiedonhankinnan menetelmissä on eroa.

Tuominen ja kumppanit ovat keränneet paljon käytännönläheistä tietoa, jota suomalaiset matkailuyritykset voivat hyödyntää kehittäessään toimintaansa. Tiistaina 1.4.2014 järjestettävässä Venäläismatkailija verkossa -seminaarissa käydään läpi venäläisten matkailijoiden tunnistamiseen, tuntemiseen ja heille suunnattujen palvelutuotteiden kehittämiseen liiittyviä asioita matkailuyrityksen näkökulmasta.

Tutkimusprojektin toinen osapuoli, Matkailusäätiökin on sitä mieltä, että Venäläismatkailija verkossa -projekti ollut aidosti ajatuksia herättävä tutkimusprojekti. Säätiö valitsi Venäjä-teeman matkailuliiketoiminnan edistämisen keinoksi vuosiksi 2013-14 ja se toteutuu tämän projektin kautta mallikkaasti.

“Toivomme, että mahdollisimman moni  matkailuyrittäjä tulee hakemaan seminaarista välineitä venäläismatkailijoiden tulokselliseen palvelemiseen”, toteaa Helsingin Matkailusäätiön puheenjohtaja Tuija-Riitta Lindholm.
Lisätietoja:

Lehtori Pasi Tuominen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, puh. 040 488 75 36 tai pasi.tuominen@haaga-helia.fi

Lue aiheesta myös:

Näin myyt palvelusi venäläismatkailijalle

Näin tavoitat venäläismatkailijan

Venäläismatkailija verkossa- tutkimushankkeen tuloksia

epressi: Venäläismatkailijoiden houkuttaminen vaatii panostuksia tuotteistamiseen…

HAAGA-HELIA ryhtyy täsmäkouluttamaan McDonaldsin työntekijöita

elokuu 16, 2013

McDonald’s aloittaa yhteistyön HAAGA-HELIAn kanssa. Yhteistyön myötä hampurilaisravintolaketjun esimiehiä sopijaosapuolten aletaan kouluttaa yhdessä räätälöimän koulutuskokonaisuuden mukaisesti.

”Tämä koulutuskokonaisuus on suunnattu ketjumme sisäisen esimieskoulutuksen loppuvaiheissa oleville tai sen jo läpikäyneille ravintolapäälliköille ja apulaisravintolapäälliköille. Koulutuskokonaisuus on räätälöity sellaiseksi, että se täydentää yrityksen esimieskoulutuksen ja työkokemuksen antaman osaamisen vastaamaan mahdollisimman hyvin restonomin ammattikorkeakoulututkinnon osaamisvaatimuksia. Moni ravintolapäällikkömme on aloittanut työuransa ravintolatyöntekijänä. Haluamme työnantajana tukea tämän liiketoiminnallemme tärkeän henkilöstöryhmän ammatillista osaamista ja kehittymistä aina tutkinnon suorittamiseen saakka”, kertoo McDonald’sin henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala.

”Koulutus sisältää muun muassa liiketoimintaosaamiseen ja yrittäjyyteen, palveluiden ja myynnin kehittämiseen, strategiseen johtamiseen ja viestintään liittyviä osa-alueita. Rohkaisemme koulutuksen käyneitä esimiehiä hakeutumaan virallisiksi tutkinto-opiskelijoiksi suorittamaan tämän jälkeen restonomin ammattikorkeakoulututkinnon”, kertoo yksikön johtaja Jouni Ahonen HAAGA-HELIAsta.

Koulutus alkaa elokuussa 2013. Työn ohessa suoritettaviin 1,5 vuotta kestäviin opintoihin on valittu 28 henkilön ryhmä opiskelijoita, jotka ovat suorittaneet tai tulevat opintojen aikana suorittamaan yrityksen sisäisen koulutuskokonaisuuden ravintolapäällikkötasolla.

Lisätietoja:

Henkilöstö- ja koulutusjohtaja Maarit Latvala, McDonald’s Oy, puh. 040 752 0853, maarit.latvala@fi.mcd.com

Yksikön johtaja Jouni Ahonen, HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu, puh. 050 518 8151, jouni.ahonen@haaga-helia.fi

Kohti Total Revenue Managementia

toukokuu 21, 2013

Huhtikuun lopulla järjestetyssä RestonomiFoorumissa paneelikeskustelun aiheena oli revenue management, tuottojen johtaminen. Siis palvelutuotteen hinnoitteluun liittyvät ratkaisut, joilla on merkitystä myyntiin, markkinointiin ja talouden hallintaan. Panelisteina olivat Ville Melkko Nespresso, Marina Moks Tallink Silja, Miska Leino Restel ja Nina Ståhls HAAGA-HELIA.

Matkailualalla pisimmälle vietyä revenue management on hotelleissa ja lentoyhtiöissä, mutta RM valtaa alaa kasvavassa määrin myös muualla matkailualalla ja ylipäätään palveluliiketoiminnassa.

RM:ssa kyse on siitä, miten saadaan asiakas arvostamaan ostamaa tuotetta niin, että hän maksaa mieluusti asetetun hinnan. Hinnan on oltava perusteltavissa. Hyvällä asiakaspalvelulla voidaan antaa oikeutus korkeammalle hinnalle. Myös tuotteeseen tai palvelukokemukseen liittyvä tarina voi antaa hyväksynnän kovempaan taksaan.

Revenue management perustuu ennustamiseen ja historiatietoon peilaamiseen. Tavoitteena on ennustaa kysyntää, vaikkapa tutustumalla paikkakunnan tapahtumakalenteriin. Pienistäkin asioista voi lähteä liikkeelle.

Paneelikeskustelussa esimerkiksi epäonnistuneesta hinnoittelusta nousi vuoden 2012 jääkiekon MM-kisojen hinnoittelufarssi. Hintoja ei osattu optimoida, vaan rahavirta yritettiin maksimoida. Asiakkaat eivät pitäneet odotusta sen arvoisena kuin, mitä he olisivat lipun saadakseen joutuneet sijoittamaan. Harvat lipun lunastaneet tunsivat itsensä petetyiksi puolityhjässä hallissa. Kun liput eivät menneet kaupaksi, hinnat dumpattiin, mikä alleviivasi tehtyä erehdystä. Suurin virhe oli, että Jääkiekkoliitto rakastui omaan tuotteeseensa eikä osannut nähdä asioita asiakkaan silmin. Onneksi vuoden 2013 kisoihin mennessä revenue management toimi jo paremmin.

Tärkeintä onnistuneessa revenue managementissa on tuntea omat asiakkaat, jolloin tarjonnan ja kysynnän suhteella voi pelata. Hinnoittelutaktiikoilla voi antaa asiakkaalle vaihtoehtoja ja ohjata kuluttamaan palveluita hiljaisempaan aikaan. Erityisesti ravintoloissa pitäisi panelistien mukaan uskaltaa pelata hinnoilla nykyistä enemmän. Siis muulloinkin kuin äitienpäivänä tai muina juhlapyhinä.

Ravintolassa revenue management jää nykyisellään usein tarjoilijan harteille. Hänen pitäisi osata tarjota oikeanhintaisia tuotteita oikeille asiakkaille, mutta onko hän saanut tähän riittävän perehdytyksen?

Palveluntarjoajan maine voi mennä liian halvan tai kalliin hinnan takia. Hintojen dumppaus on (onneksi) viime vuosina vähentynyt. Esimerkiksi matkatoimistot eivät enää tarjoa niin aggressiivisesti äkkilähtöjä, sillä dumppausmyynnin huomattiin syövän tuotteen arvoa eivätkä dumppaushinnat olleet pitkällä aikavälillä järkeviä.

Teknologian kehittymisen myötä asiakkaasta tullaan tulevaisuudessa saamaan lisää tietoa. Tämä auttaa kohdistamaan markkinoinnin paremmin ja lisäämään asiakaskohtaista hinnoittelua. Panelistit arvioivat, että tulevaisuudessa siirrytään total revenue managementin suuntaan. RM tulee näkymään kaikessa toiminnassa palveluliiketoiminnassa.

RestonomiFoorumin yhteydessä julkistettiin uusi suomenkielinen julkaisu aiheesta: Revenue Management Tuottojen johtaminen hotellielinkeinossa. Forgacs, Gabor 2010, suom. Björkqvist, Ari 2013. Kirjaa myydään HAAGA-HELIAn verkkokaupassa.

HAAGA-HELIA tarjoaa valmennusta Revenue Managementista.

Teksti Elisa Aunola. Teksti perustuu RestonomiFoorumissa 2013 käytyyn paneelikeskusteluun. Tilaisuus oli osa Hospitality Insiders Clubin ohjelmaa.

Hospitality-bisneksen matkan varrelta

huhtikuu 2, 2013

Hospitality-alan Grand Old Man, matkailuneuvos Matti Pulkki muisteli ravintola-alan kehitystä 70-luvulta tähän päivään HAAGA-HELIAn Haagan kampuksella Hospitality Business Cases hankkeen tilaisuudessa. Tällaisia muistoja hän kanssamme jakoi:

1970-luvulla vain harvat kävivät ravintoloissa. Ne, jotka kävivät, istuivat kiltisti aloillaan ja nielivät, mitä eteen tuotiin. Ravintolassa ei saanut liikkua drinkin kanssa, vaan tarpeen vaatiessa hovimestari siirsi juoman asiakkaan haluamaan paikkaan. Tarkastajat kyttäsivät ja käyttivät valtaa, ravintoloitsijat pelkäsivät ja jopa ”nuolivat” päättäjiä. Ravintoloissa oli pikkutakki- ja kravattipakko, joten portsari lainasi maksua vasten oikeanlaiset vermeet, niille, jotka eivät sellaisia omistaneet. Olutta sai, kun tilasi ruokaa. Naiset eivät saaneet käydä ravintolassa yksin. Kuri oli tiukkaa ja herätti jupinaa, mutta toimintatapa hyväksyttiin, kun ei ollut vaihtoehtoa.

1980-luvulle tultaessa elinkeino alkoi pikku hiljaa vapautua ja asiat kehittyä. Moni parannus tapahtui yksittäisten, vahvojen vaikuttajien ansioista. Hotelli- ja ravintola-alalle vieri käsitteet kuten ihmisten johtaminen, liikeidea, tuottavuus ja nykypäivänä erittäin tärkeä tunnusluku myynti/tehty työtunti. Palvelu, myynti ja markkinointi ottivat jalansijaa alalla – tulihan Suomesta lopulta edelläkävijä palveluiden markkinoinnissa. Tässä Haaga Instituutilla oli iso merkitys. Alettiin puhua konsepteista ja ketjuista. Käyttöön tulivat myös annoskortit  - ei tosin ihan ilman mutinoita.. Muutoksia vastustettiin, mutta onneksi ne saivat loputa tapahtua.

1980- ja 2000-luvun välisenä aikana hotelli- ja ravintola-alan arvostus nousi melkoisesti. Elämyksellisyydestä tuli merkittävä osa alan toimintaa.

Nyt 2000-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä elämme asiakkaan markkinoiden aikaa. Epävarmuudesta on tullut arkipäivää ja siihen on paras tottua. Yksilöiden vaateet ja wau-elämyksen hakeminen korostuvat. Tällä hetkellä pinnalla olevaa ”keittiö, fine dining ja viinit” –trendiä Pulkki hieman toppuuttelee.

”Jos tämän tyyppinen lähestyminen ei pohjaa tulostarkastelulle ja prosesseille, ollaan pulassa”, hän huomauttaa.

Niin tylsää kuin se onkin, tosikkomaisen perusbisneksen ja tuloksen tekemisen on oltava kaiken liiketoiminnan taustalla.

Matkailuneuvoksen puheenvuoro

maaliskuu 29, 2013

Hotelli- ja ravintola-alalla työskentelevä ei tarvitse suurta älykkyysosamäärää. Sen sijaan merkityksellistä ovat sosiaaliset taidot, tunneäly, käytöstavat, ahkeruus ja rohkeus tarttua asioihin.

Hospitality-alan Grand Old Man, matkailuneuvos Matti Pulkki muisteli uransa vaiheita torstaina 21.3. HAAGA-HELIAn Hospitality Business Cases hankkeen tilaisuudessa ja laukoi samalla vankkaan kokemukseen pohjaavia näkemyksiään alan tilasta ja tulevaisuudesta. Hän huomautti, että Hospitality-alalla oppipoika-kisälli malli ei toimi, sillä jokainen polvi haluaa tuoda toimintaan oman jälkensä.

Pulkki esitti 20 vuoden takaiset muistiinpanonsa siitä, millainen on hyvä esimies hotelli- ja ravintola-alalla. Listaus oli jokseenkin tuttu, sillä johtajan tärkeitä ominaisuuksia jo tuolloin olivat joustavuus, valmius muutoksiin, kiinnostus tuottoihin ja kuluihin, päivittäisjohtamistaidot, tiimi- ja projektitaju, vuorovaikutustaidot. Siinä mielessä kauas ei olla parissakymmenessä vuodessa tultu. Pulkki kuitenkin nosti esiin myös uusia piirteitä, jotka korostuvat äsken listattujen rinnalla: taito olla oma itsensä ja halu toimia johtajana. Eri uravaiheissa korostuu ihmisjohtaminen ja management.

Oppilaitosten merkitystä alalle Pulkki piti erittäin merkittävänä, sillä se luo pohjan alalle ja sen osaamiselle. Pulkilla on kokemusta oppilaitoksen johtamisesta. Sen hän koki haastavaksi, sillä monikymmenpäinen asiantuntijajoukko haastoi johtajansa. Pulkin kaveripiirissä tehtävää taidettiin hieman aliarvostaa. Kaverit olivat kuulemma kyselleet, että koska Matti oikein palaa ”oikeisiin töihin”. Pulkki myönsi, että pienestä alemmuuskompleksista hän silloin kärsi, sillä vain rahan tekeminen miellettiin oikeaksi työksi. Näin saattaa osin olla tänäkin päivänä..

Pulkin mielestä koulu ja käytännön työ eivät ole niin kaukana toisistaan kuin monet ajattelevat. Hän painotti, että teoria on usein käytäntöä. Hän muistutti myös, että elinikäinen oppiminen on välttämätöntä, ja jokaisen tulee tarkkailla sitä omalta osaltaan. Hän näkisi mieluusti, että alan parhaat osaajat kävisivät jakamassa taitojaan alan oppilaitoksissa.

Tuleville esimiehille Pulkilla oli niin ikään selvä viesti. Esimiesopintoihin pitäisi sisältyä vähintään vuosi ulkomailla. Pulkille itselleen ulkomailla vietetyillä vuosilla on ollut suuri merkitys ja hän on lähettänyt alaisiaan ulkomaille oppimaan johtajuutta.

Tulevaisuuden huoli on, että pystyykö ala houkuttelemaan hyviä tekijöitä ja innostuneita tyyppejä. Taistelu hyvistä sieluista on koventunut. Myös asiakkaiden uudet tarpeet ja teknologian muutos, pitää huomioida alan toiminnassa.