POIMINTOJA

Jakamistalous – kirous vai mahdollisuus?

Yliopettaja Minttu Harmaala HAAGA-HELIAsta

Yliopettaja Minttu Harmaala Haaga-Heliasta

Jakamistalous on tämän päivän palveluita tuottavien yritysten vitsaus ja kirous, mutta se voi olla myös mahdollisuus ja kasvuajuri. Tulvan lailla vyöryvä ilmiö ei jätä kylmäksi hotelliyrittäjää, taksipalveluita tarjoavaa tai ravintolan pitäjää. Kieltäminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, sillä kuluttajat ja asiakkaat ovat mukana tuossa ilmiössä. Ja kokoajan enenevässä määrin.

”Jakamistalouden pääpointti on käyttäjähyödyssä. En tarvitse autoa, mutta minun tarvitsee päästä paikasta toiseen. Siksi lainaan kaverin autoa tai pyydän kuljetuspalvelua”, selitti yliopettaja Minttu Harmaala Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa torstaina 10.9.2015 Sports Academyssä.

Kaverin auttaminen on tuttua jo vuosikymmenten ja -satojen takaa, mutta nyt teknologian kehittyessä kaverin käsite on laajentunut. Kun annan jotain toiselle, saan myös itselleni. Tähän perimmiltään pohjautuu jakamistalouden periaate: vaihdetaan suunnilleen samanarvoisia asioita. Toisinaan vaihdon väline on raha, toisinaan vastapalvelus tai suunnilleen samanarvoinen tavara. Jakamistalous tarjoaa myös oivallisen alustan uudenlaiselle sosiaalisuudelle, verkottumiselle ja yksinäisyyden tunteen karkottamiselle.

Jakamistalous voi hyvin kapitalismin kriisin vuoksi. Moni ajattelija tekee mieluusti pesäeroa kapitalistiseen järjestelmään ja työntekijöiden polkemiin suuryrityksiin ja yrittää pärjätä ilman näitä. Karttateknologia, nettimaksaminen, ihmisten verkottuminen ja toisiinsa kietoutuminen tukevat keskenään toimeen tulemista.

Myös kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja kuluttajan rooli muuttuu. Mitä enemmän kuluttajalla on tietoa, sitä enemmän hän osaa vaatia. All-inclusivet on nähty ja nyt halutaan lomamatkallakin elää kuin paikalliset. Kohdemaan arki ja elämäntapa kiinnostaa enemmän kuin hulppea täydenpalvelun elämä altaan äärellä. Asiakkaat haluavat olla entistä vastuullisempia ja minimoida luonnonvarojen käytön: miksi omistaa yksin, jos voi omistaa yhdessä muiden kanssa?

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Toki jakamistaloudessakin on omat esteensä ja haasteensa. Voinko luottaa tuntemattomiin? Uskallanko antaa omaa asuntoa tai asuntoa tuntemattoien käyttöön? Menetänkö yksityisyyteni, jos jaan kotini vieraiden kanssa? Mistä muut tietää, että minuun voi luottaa?

Suomessa jakamistalous on edistynyt yllättävänkin hitaasti. Syynä ovat paitsi tiukka lainsäädäntö, myös massan pienuus. Kun käyttäjäkunta on rajallinen, palvelun tarjoajiakin on vähän. Kun ei ole palveluita, ei käyttäjiäkään niin kiinnosta. Se on kuitenkin varmaa, että ilmiö kasvaa myös Suomessa. Se, mihin suuntaan kehitys menee ja ketkä ilmiöstä hyötyvät, on jokaisen palveluntarjoajan käsissä. Ikea keksi hyödyntää tee-se-itse-nikkareiden yhteisön tarjoamalla näiden palveluita tavaratalon aulassa asiakkailleen, joilla ruuvimeisseli ei pysy kädessä.

Haastankin pohtimaan, miten sinä voisit hyödyntää ilmentymän tuoman potentiaalin omassa liiketoiminnassasi. Jos kaipaat pohdintaan sparrausta, suosittelen kääntymään Minttu Harmaalan puoleen ja ottamaan osaa Haaga-Heliassa starttaavaan jakamistalouden ja yritysten yhteisiä toimintamalleja ideoivaan PUSU hankkeeseen.

Lue myös:

Jakamistalous tulee – oletko valmis

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Minttu Harmaalan alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 10.9.2015. Jos haluat tilata luennon tai koulutuksen aiheesta, tai ottaa osaa Haaga-Helian hankkeeseen, ota meihin yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi, minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi

Kommentti