BLOGI

Suositukset matkailun laatutyolle

kesäkuu 1, 2015

laatutyo-hp-vf-hhMatkailualan yritykset kehittäisivät laatua mieluiten yhdessä. Ne haluavat rakentaa yhtenäisen matkailukohteen, jotta voivat luottaa yhteistyökumppaneiden laatuun ja asiakkaat voivat olla tyytyväisiä.

Yritysten tahto selvisi  Haaga-Perhon, Visit Finlandin ja Haaga-Helian tekemässä tutkimuksessa, jota varten haastateltiin 44 yritystä.

”Laadun kehittämisen vetäjäksi yritykset haluavat alueellisen koordinoijan, joka työntää, kannustaa ja pakottaa kehittymään. Matkailun alueorganisaatioiden tulisikin ottaa vahva aloitteentekijän rooli laatutyössä. Yritykset toivovat koordinoijan järjestävän yhteisiä tutustumiskäyntejä yrityksiin ja tuotteiden testaamista”, valottaa tutkimuksen projektipäällikkö Leena Grönroos Haaga-Heliasta.

Grönroos on koonnut matkailualan yritysten näkemykset matkailun laadun kehittämiseksi Suomessa. ”Halusimme yritysten näkemyksen laatutyön organisoinnille ja painopisteille tulevaisuudessa. Asia on ajankohtainen, sillä matkailualan omaa laatuohjelmaa, Laatutonnia, on toteutettu jo yli kymmenen vuotta. Sen omistus on juuri siirtynyt Visit Finlandilta Haaga-Perholle, joka myös toteuttaa valmennukset. Projektia tehtiin yhteistyössä molempien organisaatioiden kanssa”, Grönroos jatkaa.

Tutkimustulosten mukaan yritykset toivovat, että Visit Finlandilla on johtava rooli matkailun kansallisessa laatutyössä. Matkailualan oma laatuohjelma on yrityksille tärkeä erityisesti niiden keskinäisen liiketoiminnan pohjaksi ja osoitukseksi laadusta yritysasiakkaille. Laatupalkinto osoittaa yrityksen kilpailukyvyn ja kannustaa henkilöstöä.

”Peräti 72 % projektissa tehtyyn Laatutonni-kyselyyn vastanneista yrityksistä pitää Laatutonni-valmennusta erittäin tai melko hyödyllisenä. Laatutonni-logon yhteyteen tuleekin lisätä tieto laatuohjelman sisällöstä. Tämä tuo yhtenäistä näkyvyyttä Suomen matkailutoimijoiden laadusta erityisesti kansainvälisille kumppaneille”, Leena Grönroos suosittaa.

Projektissa tuotetut suositukset matkailun laatutyölle Suomessa on luettavissa Haaga-Helian sivuilla >

Lisätietoja Suomen matkailun laatutyöstä

Tutkimusprojektista Leena Grönroos 040 4887187 ja Laatutonnista Tom Källroos 0400 184 165.

Biletys on yhteisöllisyytta

toukokuu 19, 2015
Erityissuunnittelija Antti Maunu, VTT

Erityissuunnittelija Antti Maunu, VTT

Sosiologi Antti Maunu on väitöskirjassaan tutkinut tavis-bilettäjiä ja näiden motivaattoreita bilettämiseen. Kaiken yksilöllisyyshuuman ympäröimänä tutkimuksen tutkimustulos siitä, että bilettämisen tärkein motivaatiotekijä on sosiaalisuus, ilahdutti Hospitality Forumin 2015 yleisöä. Bilettämisessä tärkeintä ei olekaan siis yksilöllinen nautinto tai hedonismi, vaan hauskuus, joka syntyy hyvästä porukasta ja yhdessäolosta.

Maunun rankan kenttätutkimuksen tuloksena voidaan todeta, että yöravintolat eivät ole vain juottoloita, vaan niillä on tärkeä tehtävä yhteisöllisyyden tyyssijoina ja sosiaalisuuden areenoina.

Biletys voidaan nähdä myös sosiaalisten taitojen harjoitteluna. Kun agraariyhteiskunnassa metsästys- ja kalastustaidot olivat välttämättömyys, tänä päivänä sitä on kyky toimia erilaisten ihmisten kanssa erilaisissa tilanteissa.

Maunu kyseenalaisti yksilöllisyyden hehkuttajat, jotka ovat hänen mielestään jääneet 1990-luvulle. Nykyisille keski-ikäisille yksilöllisyys voi vielä olla tavoite, mutta samat konstit eivät enää pure nykyajan parikymppisiin.

Individualismi on kivaa, jos sitä leikitään yhdessä.

Ravintola-alan mahdollisuudet sosiaalisuuden areenana

Maunu näkee, että ravintola-alalle biletyksen yhteisöllisyys-näkökulma tuo arvoa. Bilettäjät eivät ensisijaisesti halua alkoholia, vaan siltoja toisten ihmisten luo. Alkoholi voi toimia yhtenä välineenä, mutta tärkeämpää on alusta, jolla yhteisöllisyyttä harjoitetaan. Vai mikä muu voi olla syynä siihen, että bilettäjä maksaisi saman hinnan yhdestä oluttuopista ravintolassa kuin 6-packistä kaupassa?

Maunu peräänkuuluttikin, että ravintoloiden tulisi laittaa fokus tähän kaikkeen ”muuhun”. ”Muu” voi olla bileitä, ihmisiä, fiilistä ja se myy!

Ehkäisevä päihdetyö Ehyt ry:täkin edustava Maunu huomautti, että tämä ”muu” on juomisen hyötyjen maksimointia, parasta ehkäisevää päihdetyötä.

Ravintoloiden olisi rohkeasti otettava haltuun tämä ”muu”:

  • Uudet innovaatiot – viihderavintoloissa. Ehkäpä mallia pelimaailmasta?
  • Entä ruokaravintoloissa? Tavat, joilla ruokaa tarjotaan ja nautitaan. Mallin ottaminen ravintolapäivästä, jonka toteutuksessa on ymmärretty sosiaalisuuden voima ja osattu valjastaa sosiaalisuus ravintolapäivän suosion taa.
  • Alkoholittomuus tai edes vaihtoehdot sille? Terveys- ja fitnesbuumitrendissä  suurta kuluttajajoukkoa ei kannata jättää vain kuntokeskusten palveltavaksi!

Ihmisiset etsivät siltoja toistensa luo. Se menestyy, joka tarjoaa parhaat edellytykset ihmisten kohtaamisille!

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Hospitality Forumissa tiistaina 19.5.2015 Rantasipi Airportissa kuultuihin puheenvuoroihin.

Lue aiheesta lisää

Väitös Antti Maunu: Yöllä yhdessä. Yökerhot, biletys ja suomalainen sosiaalisuus

Lue myös nämä Hospitality Forumin puheenvuoroista ammennetut artikkelit:

Positiivisia pilkahduksia taloudessa

Työilmapiiri heijastuu asiakkaille

Työilmapiiri heijastuu asiakkaalle

toukokuu 19, 2015

Henkilöstön mielialat ja ilmapiiri välittyvät asiakkaalle. Kun työntekijä kokee tekevänsä jotain merkittävää, hän on innostunut työstään ja toimittaa parempaa palvelua myös asiakkaalle.

Yhteys on helppo nähdä ja nyt se on todistettu myös tieteellisesti.

Merja Fischer

Merja Fischer

Finanssialalla ja suurissa teollisuusyrityksissä kannuksensa hankkinut Merja Fischer on tuoreessa väitöstutkimuksessaan tutkinut työyhteisön vuorovaikutussuhteita ja työntekijöiden sitoutumista. Hospitality Forumissa 2015 hän esitteli tutkimuksensa tuloksia.

Ihmiset haluavat olla tekemässä ja välittämässä jotain suurta. Merkityksellisyys synnyttää flow-kokemusta, joka puolestaan johtaa hyviin suorituksiin.

Merkityksellisyyttä syntyy Fischerin mukaan monella tasolla:

  • Yksilötasolla henkilö saa mahdollisuuden oppia uutta ja mielihyvän kokemuksia optimismin ja toivon kautta. Haastavista tavoitteista selviäminen lisää uskoa itseen.
  • Organisaatiotasolla merkityksellisyys syntyy positiivisessa vuorovaikutuksessa. Yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen tuovat kilpailuedun, jota ei voi kopioida

Sisäistä motivaattoria voi Fischerin mukaan luonnehtia yhdeksi työelämän megatrendeistä. Mikä motivoi ihmistä työssä? Maslowin tarvehierarkia on tässä yhteydessä haudattu jo kauan sitten. Autonomia omassa työssä on yksi ajuri. Ihmisillä pitää olla asiakasrajapinnassa valtuuksia, vaikka pieniäkin, Fischer kuulutti.

Merkityksellisyyden tunteen synnyttämisessä tärkeintä on johtaminen, kyky johtaa kokemusta. Fischer listasi uuden ajan johtajan ominaisuuksia:

  • positiivinen, autenttinen ja palveleva johtaja
  • luo positiivista merkitystä alaisilleen osallistamalla ja arvostamalla heitä
  • ymmärtää, että virheitä syntyy
  • keskittyy alaisten vahvuuksiin
  • luottaa
  • kävelee rinnalla

”The way you treat your people leads to how your people behave customers.”

Paitsi esimiestä ja johtamista, työntekijä tarvitsee myös taitoa johtaa itseään eli resilienssiä. Positiivinen minäkuva, taito nähdä omat vahvuudet ja ylipäätään avara maailmankuva auttavat hyvän ilmapiirin ja työnjäljen syntymisessä.

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Hospitality Forumissa tiistaina 19.5.2015 Rantasipi Airportissa kuultuihin puheenvuoroihin.

Lue aiheesta myös

Silab: Mistä työmotivaatio syntyy?

Vitriini 1/2015: Motivoimalla tuloksiin

Lue myös nämä Hospitality Forumin puheenvuoroista ammennetut artikkelit:

Positiivisia pilkahduksia taloudessa

Biletys on yhteisöllisyyttä

Positiivisia pilkahduksia taloudessa

toukokuu 19, 2015
Toimitusjohtaja Timo Lappi, MaRa ry

Toimitusjohtaja Timo Lappi, MaRa ry

Hospitality Forumissa 2015 maalailtiin kolmen puheenvuoron verran taloustilannetta. Katsaukset antoivat Maran toimitusjohtaja Timo Lappi, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja Venäjän taloustilanteesta puhunut toimitusjohtaja Raimo Valo.

Vaikka taloustilanne on edelleen heikko eikä Suomessa ole luvassa kovin nopeaa elpymistä, ilmassa oli kuitenkin ripaus toivoa. Siitä kertoi mm. Viestiseinällä teetetty pikagallup, johon haettiin vastausta Hospitality Forumin 300-päiseltä alan ylimmän johdon edustajalta.

Yli puolet vastaajista arvioi yrityksensä liikevaihdon kasvavan tänä vuonna. Noin kolmannes arvioi myynnin pysyvän ennallaan ja 15 % laskevan.

Pääekonomisti Aki Kangasharju, Nordea

Pääekonomisti Aki Kangasharju, Nordea

Aki Kangasharju osoitti presentaatiossaan, että maailmantalous on elpymässä ja talous Euroopassakin piristymässä. Suomen tilanne on kuitenkin haasteellisempi, sillä Venäjän kehityksen suunta on yksi riskitekijä Suomen kehityksen tiellä.

Kangasharju varoitti MaRa-alaa hintojen nostosta. Tavaroiden hinnat ovat laskussa, mutta palvelut kallistuvat edelleen. Koska ihmisillä on käytettävissään rajallisesti rahaa, tilanne voi johtaa siihen, että ihmiset käyttävät rahaa tavaraan palveluiden sijaan.

Kangasharju kuulutti poliittisilta päättäjiltä ronskeja toimenpiteitä, että haasteellisesta tilanteesta päästään irti. Käytännössä tämä tarkoittaisi työvoimakustannusten leikkaamista ja tuloverojen laskemista. Tällä reseptillä parannettaisiin vientiä ja Suomen sisäistä ostovoimaa.

Myös Timo Lapilla oli selvät vaateet poliittisille päättäjille.

  1. Matkailun asemaa tulisi parantaa, sillä alassa on kasvupotentiaalia.
  2. Verojen alentaminen monella saralla: ansiotuloverotuksen keventäminen ostovoiman kasvattamiseksi, anniskelun alv:n alentaminen alkoholin kulutuksen siirtämiseksi ravintoloihin ja edustuskulujen vähennysoikeus 100 %:iin, mikä vauhdittaisi yritysten kulutusta alan palveluihin.
  3. Sääntelyn purkaminen monella saralla, mm. alkoholi- ja elintarvikelainsäädäntö sekä rakentaminen ja valitusoikeuden rajoittaminen.

Positiivinen viesti Timo Lapilta oli, että hallitusneuvotteluihin lähdetään nyt paremmista asemista kuin aikaisempina vuosina. Alan haasteet ja potentiaali tulolähteenä ja työllistäjänä tiedossa.

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Hospitality Forumissa tiistaina 19.5.2015 Rantasipi Airportissa kuultuihin puheenvuoroihin.

Lue myös nämä Hospitality Forumin puheenvuoroista ammennetut artikkelit:

Työilmapiiri heijastuu asiakkaille

Biletys on yhteisöllisyyttä

 

Myynnin johtaminen on ihmisten johtamista

huhtikuu 22, 2015

Mitä ei voi mitata, sitä ei voi johtaa, kuten tiedämme. Mitä ja miten sitten pitäisi mitata?

Ei ainoastaan kovia asioita, eikä varsinkaan pelkkää myyntiä / tehty työtunti. Se vain tuntuu olevan valitettavan usein ainoa myynnin mittari majoitus- ja ravintolabisneksessä.

Hospitality Insiders Clubissa myynnin johtamisesta alustanut Antti Parkama oikealla.

Hospitality Insiders Clubissa myynnin johtamisesta alustanut Antti Parkama oikealla.

Hospitality Insiders Clubissa 14. alustanut Antti Parkama huomautti, että myös pehmeitä asioita voi mitata. Esimerkiksi filismittari kertoo, millaisella fiiliksellä tänään tehtiin töitä. Se, jos joku, näkyy taatusti viivan alla!

Parkama jakoi Insiders clubilaisille myyntiä johtavan  muistilistan:

  1. Aseta selkeä tavoite: konkreettinen tavoite ja välitavoitteet sen saavuttamiseksi. visualisoi tavoite
  2. Älä tyydy vähään, jos voit saada enemmän. tähtää huipulle ja halua olla paras. kannusta epämukavuusalueelle oppimaan uusia työtapoja, hankkimaan uusia asiakkuuksia. ole nälkäinen. hospiatlity bisneksessä asiakas on aina valmis ostamaan tuhlaamaan. tullut nauttimaan
  3. Muista, että kaikki on mahdollista! Positiivinen asenne vie pitkälle
  4. Tee työtä niska limassa, ilman työtä on turha odottaa tuloksia. Yksikään kauppa ei synny ilman neuvotteluja, tarjouksen laatimista, asiakastapaamisia, liidien hankintaa jne. Tee töitä ihmisten kanssa, jotka rakastavat työtään.
  5. Palkitse hyvistä suorituksista, anna positiivista palautetta, kannusta ja kehu.

 

Myyntiä insiders clubilaiset kertoivat mittaavansa (myynti/tt lisäksi) myös seuraavista näkökulmista:

  • Lisämyynnin tekeminen, tuotteiden määrä kuitilla
  • Eurot/pöytä, eurot/hlö
  • Myyntikate
  • Kampanjatuotteen myyntimäärät
  • Hävikki
  • Upgreidattujen tuotteiden myynnin määrä

Siinäkin jo muutama mittaamista laajentava näkökulma sen perinteisen rinnalle!

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Antti Parkaman alustukseen Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 14.4.2015 Hotel Indigo Helsingissä.

Lue myynnin johtamisesta myös:

Revenue Management soveltuu myös myynnin mittaamiseen

Myynnin lisääminen on johtamiskysymys

Myyntipsykologia tuloksenteon välineenä

 

 

Video matkailun markkinoinnissa merkittava media

huhtikuu 19, 2015

footprint_banneri600px Kaikki bisnes on ebisnestä. Ja yhä enenevässä määrin mobiilibisnestä. Suomalaisista 57 % käyttää älypuhelinta ja luku nousee kokoajan. Puhelimella googletetaan, sometetaan ja katsotaan videoita Youtubesta.

Tällaisilla viesteillä SEK&GREY:n Tommi Pelkonen herätteli yleisöä Helsingin matkailun videojalanjälki seminaarissa torstaina 9.4.2015. Seminaarin järjestivät Haaga-Helia ja Helsingin Matkailusäätiö.

Haaga-Helian ja Helsingin matkailusäätiön järjestämässä seminaarissa puhui myös Klikki.com:in Jukka Sundquist.

Hän muistutti matkailijan polusta, jonka jokaisessa vaiheessa digitaalisella medialla on valtava vaikutus

  1. Huomionherättäjää tarvitaan edelleen – tässä perinteinen media, vaikkapa insertti TV:ssä toimii hyvin
  2. Kun alkaa tiedon haku, voiton vie Google. Hakukoneita on toki muitakin eikä matkatoimistojen, lentoyhtiöiden ja Travel Online toimistojen merkitystä voida ohittaa.
  3. Kun tietoa on riittävästi, alkaa vertailu esimerkiksi Tripadvisorin (mitä mieltä muut ovat) ja Youtuben (fiilis ja kuvat, tunnelmat) avulla
  4. Vasta näiden vaiheiden jälkeen kuluttaja on valmis tekemään ostopäätöksensä. Ja vasta tässä vaiheessa myyjän verkkokaupan käyttäjäystävällisyys tai sisältö alkaa olla relevanttia.

Magneetto Median Anu Lyra puhui videoiden merkityksestä matkailun markkinoinnissa. Hän korosti, että YouTube on selvästi ylivoimainen videopalvelu Suomessa. Se on päämedia 30-vuotiaisiin asti! Ja mikä minua hätkähdytti, YouTube on toiseksi käytetyin hakukone!

Vierailut YouTubessa ovat pitkiä, keskimäärin 20 min. Mobiilikäyttö kasvaa tässäkin mediassa.

Anu avasi videopalvelun maailmaa sisällön näkökulmasta. Kolme katsotuinta sisältötyyppiä ovat:

  1. Kepeät, käyttäjälähtöiset tuote-esittelyt
  2. How to –videot
  3. Kysymys&vastaus –tyyppiset toteutukset

Anu muistutti, että toimivassa videossa täyttyy vähintään yksi seuraavista elementeistä: Educate, Engage, Entertain. Videon on oltava opettavainen, mukaansatempaava tai viihdyttävä – ja mieluusti erilainen kuin kilpailijat. Siinä tavoitetta matkailun markkinoijille!

Matkailun videojalanjälki seminaarin puheenvuorot ovat nähtävillä täällä >

 

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Helsingin matkailun videojalanjälki -seminaarin sisältöihin. Seminaarin järjestäjinä Haaga-Helia ja Helsingin Matkailusäätiö.

 

HH_tunnus_suomi_72      hgin-matkailusaatio-logo

FutuAeroport III visioi lentoaseman tulevaisuutta

maaliskuu 16, 2015

Helsinki-Vantaan matkustajamäärä tuplaantuu 10-15 vuodessa. Kasvu ja volyymi tulevat edelleen Aasiasta, vetureina Kiina, Japani ja Etelä-Korea. Matkustajien tarpeita arvioidessa demografiset muuttujat voidaan jättää taustalle ja keskittyä sen sijaan tulevaisuuden asiakkaiden tarpeisiin ja mielialoihin. Vaikka lentoasema tarjoaa jo nyt paljon, kehityksen on jatkuttava, sillä hybridimatkailija haluaa kokoajan uudenlaisia, uniikkeja kokemuksia.

Nämä asiat nousivat esiin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun ja Finavian 5.3.2015 järjestämässä  FUTUAeroport III -miniseminaarissa, johon osallistui 90 osallistujaa. Tapahtumassa kuultiin muun muassa maailman suurimpaan kuuluvan TaxFree -ketjun kansainvälistymisjohtaja Fernando Perez-Peñaa sekä Helsinki-Vantaan lentoaseman johtaja Ville Haapasaarta ja kaupallista johtaja Jukka Isomäkeä.

Tapahtumassa julkaistiin myös V.A. Heikkisen ja Pasi Tuomisen FutuAeroport III -trendiraportti, joka kokoaa visioita ja näkemyksiä Helsinki-Vantaan palvelujen kehittämiseksi.

Trendiraportti on koottu 2014-2015 ajalta lukuisista eri raporteista ja tutkimuksista ja tietojen keruuseen on hyödynnetty eri partnereita. Trendit esittelevät toimintaympäristön muutosta, matkustajakäyttäytymistä ja sekä johtamisen ja brändien kehittämistä.

Lisätietoja: V.A. Heikkinen, puh. 0405781569, vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

Mistä työmotivaatio syntyy?

maaliskuu 2, 2015

MeriVehkapera150pxMitä motivaatio on? Se on halua tehdä jotain. Saavuttaa onnistumisen kokemus. Työ on väline saavuttaa jotain, mitä oikeasti haluaa.

Mistä motivaatio syntyy? Arvostuksesta, palautteesta, kiitoksesta. Motivaatio työhön on tärkeää työssä jaksamisen kannalta varsinkin palvelualalla, jossa työtä tehdään harvoin palkan takia, muistutti lehtori Meri Vehkaperä Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa 9.2. Kartanokylpylä Kaisankodissa Espoossa.

Tilaisuuden pitopaikaksi Kaisankoti valikoitui, koska siellä työntekijän jaksaminen ja työhyvinvointi ovat todistetusti johtamisen keskiössä. Siitä kertoo jo kolmas sijoittuminen Suomen parhaat työpaikat -listan parhaimmistoon pienten ja keskisuurten yritysten sarjassa, jossa ei muita hotelli- ja ravintola-alan yrityksiä olekaan.

Työyhteisö ja tarkat tavoitteet motivoivat

Jaksamista työssä lisää hyvä ergonomia, suotuisat työolot ja henkilölle sopivat työn järjestelyt. Useimmiten yksi tärkeimmistä motivaation lähteestä on työyhteisö. Työntekijä sitoutuu työkavereihin, työyhteisöön, mikä on paljon kestävämpää kuin aineellinen palkitseminen. Töissä pitää olla kivaa!

Tavoitteen asetanta on merkittävintä motivoitumisen prosessin kannalta. Tavoitteet on oltava ymmärrettävät ja hahmotettavissa. Henkilöllä on oltava ymmärrys siitä miten oma työ vie koko organisaatiota eteenpäin. Tavoitteen on oltava riittävän haastava, mutta tavoitettavissa. Palautteen kautta henkilö tietää, missä mennään. Tavoitteet liittyvät luonnollisesti organisaation tavoitteisiin, mutta niiden on oltava riittävän lähellä yksilöä.

Palkitseminen ei ole vain aineellista

Tavoitteiden saavuttamisesta pitää luonnollisesti palkita. Palkitseminen nähdään usein vain aineellisena palkitsemisena kuten tulospalkkioiden jakamisena. Se ei kuitenkaan ole koko totuus.

Palaute on palkitsemismenetelmänä aivan liian vähän käytetty, arvioi Vehkaperä.

”Sitten kun puhutaan rahallisesta palkitsemisesta, kannattaa muistaa avoimuus. Yllätystulospalkkio ei motivoi koko vuotta. Jos on etukäteen tiedossa, mihin pyritään, motivaatiovaikutus on merkittävämpi.”

Palkitsemisessa kannattaa huomioida myös aikaperspektiivi: kvartaalit ovat hyvä kierto palkitsemisille, koska vuosi on pitkä aika. Jos maaliskuussa näkee, ettei pääse vuositavoitteeseen, motivaatio retkahtaa loppuvuodeksi.

Oikeudenmukaisuus on muistettava palkitsemisessa. Se vaikuttaa työtyytyväisyyteen ja yhteistyöhalukkuuteen.

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Meri Vehkaperän alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 9.2.2015.

Työmotivaatiosta muualla

Vitriini 1/2015 Motivoimalla tuloksiin

Matkailun trendikartta 2015

tammikuu 15, 2015

VesaHeikkinenKotimainen matkailu- ja ravintolavuosi 2014 sujui heikosti verrattuna moneen aiempaan. Kriisi- ja taantumatunnelmista sekä myynnin laskusta huolimatta monet toimialan asiantuntijat uskovat matkailun ja ulkonasyömisen hitaaseen lisääntymiseen täsmäkohteissa.

Yliopettaja V.A. Heikkisen mukaan ravintolaliiketoiminnan kehitys on vuonna 2015 odottava. Tulosta tehdään parhaiten päämarkkinoilla: Rovaniemi, Helsinki 10, laivat, lentoasema ja osin Saimaanseutu. Toisaalta maailmanluokan tapahtumat, festivaalit, safarit, näyttelyt ja konsertit menestyvät, toisaalta pienkahvilat ja pop-upit.

Yleisesti kaupunki- ja matkakohteiden (hiihto-, liikunta- ja kulttuurikeskukset) menestys syntyy entistä enemmän ulkomaisten vapaa-ajan matkailijoiden halusta tulla kokemaan piilossa olevia yllätyksiä (engl. Hidden Experiences) ja ”outoja” vuodenaikojamme.

Kansainvälisesti skandinaavisuus, arktisuus, pohjoisuus (engl. Scandisphere) kiinnostaa yhä enemmän aasialaisia matkailijoita. Liiketoiminnan arvo täytyykin rakentaa myös korkeamman premiumpalvelujen ja -tuotteiden varaan tehostamalla esimerkiksi innovaatiotoimintaa sekä hyödyntämällä viiden tähden partnereita.

Päätrendit fragmentoituminen ja kliktivismi

Matkailu-, majoitus- ja ravintolamarkkinat sekä elämyskulutus pirstoutuvat. Huomisen matkailija on hybridikuluttaja, joka etsii sekä edullisia että laadukkaita ruoka-, viihde- ja hyvinvointipalveluja. Hän on kiinnostunut sekä superbrändeistä että luksus- ja halpatuotteista tilanteensa ja kohtaamistensa mukaan. Hänen arvonsa pysyvät, mutta motiivit varioivat terveellisyydestä emotionaalisten kokemusten etsintään.

Design, musiikki ja paikan tunnelma ovat entistä tärkeämpiä. Aterioista aamiaiseen ja kuntoiluun panostetaan (Selfness-ajattelu). ”Kallis” hotellimajoitus korvautuu mökki-, asunto-, huoneisto- ja sohvapaikkavaihtoehdoilla.

Toinen trendi on kliktivismi: digitaalinen etusormiturismi ja virtuaalimatkailu. Heikkinen alleviivaakin, että matkakohteiden on ymmärrettävä, miten digikuluttaja empii, vertailee ja valitsee matkakohteiden kotisivujen hintatietoja ja palveluinfrastruktuuria. Päätöksenteossa ratkaisevat aktiviteetit, tapahtumat, muiden asiakkaiden tähditys palvelusta ja siivouksesta sekä lukuisat nyanssit.

Suomi-matkailun trendejä

  • Muuttuva kuluttaja (hybridikuluttaja, hiljainen matkailija)
  • Kuluttajakäyttäytymisen muutos (kliktivismi, personalisaatio, fast-fast, (r)evoluutio)
  • Muuttuva bisnesmalli (selfness, jonottomuus, ekotehokkuus, konseptivapaa, seuraavaVenäjä, helsinki2lapland)

V.A. Heikkisen katsaus matkailun trendeihin 2015

Teksti perustuu yliopettaja V.A. Heikkisen Suomi-matkailun trendikatsaukseen, joka julkistettiin MATKA2015 -messujen yhteydessä.

Ota yhteyttä: V.A. Heikknen, + 358 40  5781569, vesa.heikkinen@haaga-helia.fi

Vieraanvaraisuusalan käsitteitä

tammikuu 12, 2015

suomalainen-matkailija-fordellVieraanvaraisuus viittaa siihen, että isäntä tai emäntä ottaa vastaan vieraita ja on heitä kohtaan ystävällinen, avulias ja vastaanottavainen. Vieraanvaraisuuteen kuuluu myös tervehtiminen, kestitseminen ja yösijan antaminen. Vieraanvaraisuuden ympärille on muodostunut myös kokonainen teollisuuden ala, hospitality-bisnes.

Vieraanvaraisuusalan käsitteet yksissä kansissa

Oheinen käsitteistö kokoaa matkailu-, majoitus-, ravitsemis- ja elämystoimialojen liiketoimintaan liittyvät käsitteet ja luokittelut.

Ole hyvä ja lataa Vieraanvaraisuusalan kasitteet käyttöösi tästä linkistä!

Käsitteistön ovat koonneet alan huippuasiantuntijat: KTT, yliopettaja V.A. Heikkinen Haaga-Heliasta, KTK, sisällöntuottaja Sari Kortelampi ja KTM, lehtori Pauli Verhelä Savonia-ammattikorkeakoulusta.

Vieraanvaraisuusbisneksestä muualla:

Visioita vieraanvaraisuusalasta vuonna 2060 – Haaga 45 vuotta