BLOGI

Positiivisuutta ilmassa Hospitality Forumissa – MaRa-alalla pyyhkii kivasti

toukokuu 25, 2016
Tampereen yliopiston Hannu Saarijärvi puhui hyvästä, huonosta ravintolakokemuksesta.

Tampereen yliopiston Hannu Saarijärvi puhui hyvästä, huonosta ravintolakokemuksesta.

 

Toukokuun lopulla järjestetyssä Hospitality Forumissa kaikui positiivisuus. Usko tulevaan oli vahvaa ja tuntu tähän päiväänkin luottavainen. Matkailu- ja ravintolapalvelut Mara ry:n toimitusjohtaja Timo Lapinkin esitys pursusi positiivisia näkökulmia.

Talous kasvaa, luottamus nousee

Ensimmäinen puhuja, Danske Bankin neuvonantaja Lauri Uotila jatkoi samalla linjalla. Hän kertoi, kuinka maailman suurimmat taloudet Kiina, Pohjois-Amerikka ja Intia jatkavat kasvuaan. Naapurimaassamme Ruotsissa alkuvuoden kasvu on ollut jopa 4 % ja loppuvuodellekin ennustetaan 3%:n kasvua.

Uotila kertoi, että kuluttajien luottamus on Pohjois-Amerikassa verrattain korkealla, jopa samalla tasolla  kuin ennen 2008 sukellusta. Euroalueellakin kuluttajien luottamus katsoo varovaisesti ylöspäin, korkeammalle kuin vuosiin.

Sama positiivinen kaiku jatkuu yritysten odotuksissa. Ostopäällikköindeksi on Uotilan mukaan sekä teollisuudessa että palvelualoilla positiivisella puolella. IMF:n tuore ennuste kertoo, että bruttokansantuote BKT tulee kasvamaan muutamalla prosenttiyksiköllä. BKT maailmanlaajuisesti positiivisessa vireessä ja Suomi tässä joukossa hyvissä asemissa.

Normeja ja säädöksia puretaan talkoilla

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Matti Vanhanen kertoi hallituksen normin purkutalkoista. Paljon on jo puolen vuoden aikana saatu tehtyä mara-alankin toimintaedellytysten parantamiseksi:

Alkoholilain uudistaminen etenee ja siinä tahtotila on siirtää juominen ravintolatiloihin. A- ja B-oikeuksista siirrytään yksinkertaisempaan malliin. Vuorovastaavan pätevyysvaatimus pienenee. Annosvaatimus poistuu. Mukaanmyynti tulee luvalliseksi. Foodcourt alueet sallitaan. Tässä vain muutama nosto, kaikki muutokset koottu Verkkouutisten artikkeliin

Vanhanen myönsi, että taakkaa on kertynyt vuosien varrella ja nyt pikkuhiljaa tätä saadaan purettua.

Positiivinen viesti Vanhaselta oli, että, että hallitusryhmät ottavat aidosti huomioon arjesta kumpuavia tarpeita purkaa olemassa olevia säädöksiä ja kehotti olemaan yhteydessä päättäjiin arkea haastavista säädöksistä.

Inhimillisyys ei katoa

Tekesin Pekka Sivosen puheenvuorossa positiivinen viesti löytyi inhimillisyydestä. Vaikka digitaalisuus ottaa valtaa ja kehittyy, asioista, jotka eivät ole digitalisoitavissa tulee erittäin arvokkaita. Ihmiskeskeisyys on kaiken ydin.

Sivonen huomautti, että digitaalisuus tulee vaikuttamaan kaikkeen, mihin se voi vaikuttaa. Asioita tehdään uudella tavalla ja kärkifirmat vaihtuvat taajaan.

Sivonen uskoo niiden pärjäävän jatkossa, jotka tekevät avoimesti töitä yhdessä. Päivän sana on Avoimet innovaatiot, joissa isot ja pienet tahot, yritykset ja yksityiset ihmiset tekevät asioita yhdessä. Kehityksen kelkassa mahdoton pysyä yksin!

 Onnistumisen eväitä

Aalto-yliopiston Liisa Välikangas muistutti erilaisten näkökulmien huomioimisen tärkeydestä bisneksessä onnistumisessa. Hän haastoi, että jokaisessa yrityksessä olisi oltava haastaja ”yrityksen hovinarri”, joka uskaltaa kysyä tyhmiä kysymyksiä ja jolla on oikeutus haastaa vallalla olevaa ajattelua.

Tampereen yliopiston Hannu Saarijärvi puolestaan  esitteli tutkimustaan hyvistä ja huonoista ravintolakokemuksista. Eri ravintolatyypeissä asiakaskokemus ja asiakasarvo nousevat hieman eri asioista, mutta yksi on varmaa: palvelulla on suurin merkitys asiakkaan tyytyväisyyteen, uusintaostoon ja suositteluhalukkuuteen. Ruoan laatu ja miljöö tulevat perässä.

Kalastajatorpan hulppeat puitteet ja maistuvat tarjoilut tarjosivat tälle seminaarille jälleen kerran hienot raamit. Palvelukin oli kohdallaan – siitä ei asiakaskokemus ainakaan jäänyt kiinni!

Teksti Elisa Aunola. Perustuu MaRa ry:n 24.5.2016 järjestämässä Hospitality Forumissa kuultuihin puheenvuoroihin.
Seuraa Elisa Aunolaa LinkedInissä tai Twitterissä

The cycle of Change Management

huhtikuu 20, 2016

Managing any business demands skills to manage change. Change can’t be seen as a project but a process or a cycle that is constantly running.

My colleague, lecturer Pekka Lampi presented The Eight Step Cycle by John Kotter for managing change at the Hospitality Insiders Club meeting on April 19th. It is a distinct step-by-step model of the procedure. While presenting the model, Pekka made the audience, 35 hospitality professionals from Finland and Estonia, realize that these steps are often automatically followed without being aware of it.

Kotter-eight-steps-cycle

Basically the process can start anywhere but let’s start it from the reason for change– creating a sense of urgency. People need to understand why the change is needed. If the need comes from customers it seems to be easier to accept.

No manager can do the change alone. You need the people to drive the change. Take people with you – Build a coalition, a managing team. Find the people who can work with you as change agents. Make sure your team is multi-sectoral, and has the skills and will to guide the organization through the process of change.

Build a vision – Shape the vision to help steer the change effort. Develop strategic initiatives to achieve it. Create reachable goals. Describe how the future differs from today. Collect people’s trust by communicating and empowering people. Make sure everyone understands and accepts the vision.

Enable action by removing barriers that might endanger the change. The barriers can be physical things, challenging people, systems or structures, bureaucracy or legislation. Get rid of the obstacles that pose threats to the achievement of the vision.

Generate short-term wins by setting goals between the revision. Recognize when you achieved the short-term goals. Celebrate wins and give small rewards to the people who have been enabling the change. Create visible success stories already at early stages of the process.

Sustain acceleration by making the best of the momentum. Hire, promote and develop employees who can implement the vision; reinvigorate the process with new projects, themes and volunteers. Consolidate gains and produce more changes.

Institutionalize change – don’t give up. “We have always done it this way” needs to be left in the history.

Text: Elisa Aunola. Based on Pekka Lampi’s presentation in Hospitality Insiders Club meeting in MS Finlandia 19.4.2016.

Read also these:

Service design offers tools for developing your services

A glimpse to WOW

How global trends affect hospitality business

Tulevaisuutta ei voi ennustaa – se pitää tehdä

A glimpse into the WOW

maaliskuu 18, 2016

Gastro Pro seminar by Haaga-Helia provided a deep dive to world of WOW.

First speakers Prof Xander Lub & Goeff Maree from NHTV Breda UAS led the audience out of the box.

Dare to go outside of the box

“If you want to find new ideas, you can’t follow the old norms” they underlined. They presented a memorable example of a budget hotel which dares to be different with a success: Hans Brinker hotel in Amsterdam breaks totally the rules of hospitality with it’s customer promise “The worst hotel in the world”: the customer makes his own bed and warns it’s customers that they are not allowed to complain about bad service.

Maybe not the most desirable image for a company but definitely unique and memorable!

How to make money with WOW

Mr Kalle Ruuskanen greeted the audience with interesting topic “How to make money with wow”. He highlighted that the hunger to succeed need to be bigger that fear to loose.

He listed three elements for creating wow: surroundings, product and service. The the most valuable assets he raised the people and adviced to hire for attitude, not for skills or knowledge.

“The person need to have an unique twinkle in the eye and 24/7 attitude”

To earn with WOW Kalle advised to consider

  1. What is the philosophy behind your business? Why are you doing it?
  2. What differentiates your place from the others? What makes you unique? What is your story?
  3. What is you promise to the customer? Convert your story into a customer promise and  put it into practice every day.
  4. Where do you stand in the market? Is your position in the luxury sector or in everyday business or somewhere in between? Find your level and price your services for that segment.
  5. What is the relevance of your business? Is there something for anyone? Don’t fall in love with your own ideas but think from the customers point of view – is it relevant for him/her?

And for the last but not least: Your hunger to success need to be bigger that fear to fail!

Creating Innovative Service Concepts

American hospitality and design experts Ron Swidler and Matt Phillips told their recipe to creating Innovative Service Concepts.

Everything starts with deep dive: trend tracking, market and brand analysis but the most important guest profiling: getting insight of the customer and mapping his journey , piece by piece.

Second step is inspiration. They suggested to follow the principle of LinkedIn founder Reid Hoffman:

“if you are not embarrassed by the first version of your product, you’ve launched too late”

Swidler and Phillips presented cases from Tide, Marriott, Paramount, Apple. They urged to get inspired from ideas from other fields and transfer some features into your own business.

Third phase in creating service concepts is prototyping: test and learn from the feedback.

For creating WOW you need to remember that attributes Change and Comfortable doesn’t fit in the same sentence. So you need to step out of the comfort zone.

Agility is the new smart”

Text: Elisa Aunola. Based on presentations in Gastro Pro seminar in Helsinki Fair Center on March 17th, 2016.

Recorded Gastro Pro seminar presentations

Click here to see the Gastro Pro presentation recordings >

Read also:

Service Design offers tools for developing your services


Intohimosta innostukseen

maaliskuu 10, 2016
Kuva: www.leadingpassion.fi

Kuva: www.leadingpassion.fi

Intohimo ajaa työntekijää huippusaavutuksiin, mutta mistä se syntyy? Harvemmin ulkoisista tekijöistä. Rahaan, kehuihin tai palkintoihin turtuu, mutta jos työnimu vie mukanaan, innostusta työhön on vaikeampi pysäyttää.

Haaga-Helian Tulevaisuusfoorumissa esitellyssä Leading Passion -hankkeessa on tutkittu työntekijöiden motivaatiotekijöitä erilaisissa työympäristöissä ja organisaatioissa. Tutkimusryhmä on kiteyttänyt tulokset kolmeen kulmakiveen: Vapaus, virtaus ja vastuu. Nämä kaikki pitää toteutua, että työntekijä voi innostua työstään.

Vapaus on itsenäisyyttä omassa työssä, valinnan vapautta tehdä omia työtä koskevia päätöksiä. Se oikeuttaa myös mahdollisuuteen epäonnistua. Jos ei voi epäonnistua, ei voi ottaa riskiä eikä myöskään menestyä isosti.

Vastuu on paitsi vastuun ottamista itsestä ja omasta toiminnasta, myös yhteisössä toimimista. Osana ryhmää oleminen tuo merkitystä yksilön arkeen.

Virtaus eli flow yhdistää sopivan määrän haasteita omiin kompetensseihin. Se on hallinnantunnetta, oppimista ja kehittymistä. Arkiflow on sitä, että asiat virtaavat arjessa.

Miten sitten muuttaa ehkä lyhytaikainenkin intohimo, jatkuvaksi innostumiseksi?

Filosofian Akatemian Reima Launonen kiteytti hankkeen ensimmäisiä löydöksiä näin:

  • mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, itseohjautuvuus, kun tavoitteet tiedossa
  • kun tekee mielekkäitä asioita, se auttaa kestämään paineita ja suoriutumaan niistä aikataulupaineessakin
  • jokaisesta työstä löytyy innostusta ja motivaatiota, kun oikea ihminen on oikeassa paikassa

Leading Passion –hankkeen seuraavia tuloksia on esillä Leading Passion konferenssissa Porvoossa 19.-20.4.2016

Lisätietoa Leading Passion -hankkeesta: http://www.leadingpassion.fi

Lue myös

Mistä työmotivaatio syntyy?

Työilmapiiri heijastuu asiakkaalle

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Reima Launosen (Filosofian Akatemia) puheenvuoroon Haaga-Helian Tulevaisuusfoorumissa 10.3.2016. 

 

Service Design offers tools for developing your services in customer-oriented way

maaliskuu 7, 2016

teemumoilanen-webService business is future business. Companies in traditional industries are little by little changing their functions from delivering products to delivering services. Services are more unique, include more value to customer and are less price-sensitive.

30 % of the companies’ income will consist of services (or products) that doesn’t exist today. Therefore it is very important that companies invest in developing future services. Service Design is a modern and customer-oriented way to develop services. Principal lecturer Teemu Moilanen delivered a lecture about service design in Hospitality Insiders Club Estonia’s event in Tallinn Zoo in February.

Understand your customer first!

Usually service development starts from the company’s point of view: how customers journey works in our premises. Very rarely is taken in consideration what has already happened in customer’s life before he/she entered our door.

For a customer our service is only a small part of his/her life, but too often we assume on their behalf what they need and why they came to us. For example a customer entering a café might mostly need charging his/her phone or go to toilet and the coffee is only “necessary evil”.

To serve your customers you need to understand them. If you succeed in being empathic, seeing their lives and needs as they see it, you are close to succeed. Usually proper tools are needed to gather deeper customer understanding. Service Design offers valuable tools for that.

What is Service Design

To get an overall view about service design, see this simple and short video clip

What is Service Design? from Yosef Shuman on Vimeo.

Process of service design

Service design can be used for innovating new service concepts, improving existing services and customer experience, and for gaining customer understanding. The biggest difference between traditional service development and modern service design is that generating the idea happens only after understanding the customer. We need to research, observe and define the customer needs. People are not able to tell everything so we need to use other methods too.

Levels of understanding can be:

  • vocal: what people tell
  • silent: what they do
  • hidden: what people feel and dream of, what are their experiences and values.

Service Design process is

  • future oriented – predicting user needs
  • multidisciplinary – using knowledge from many industries
  • holistic entities– all channels from customers perspective equal one experience
  • iterative – going back and forth
  • prototypes – mock-ups just to test how would it feel
  • service is abstract so planning needs to be visual

If you wish to learn more about service design

Join Teemu’s short course in Tallinn in March-April, 2016: https://youtu.be/5zhrIajdIXA

Read other stories about service design (in Finnish)

Contact Elisa Aunola and ask about open courses and tailor-made trainings: elisa.aunola@haaga-helia.fi

Text Elisa Aunola, based on Teemu Moilanen’s presentation in Hospitality Insiders Club meeting in Tallinn Zoo 16.2.2016

Leirintamatkailun rahankaytto lisaantynyt

lokakuu 19, 2015

Huolimatta talouden laskusuhdanteesta, leirintämatkailijoiden rahankäyttö ja palveluiden hyödyntäminen vieraspaikkakunnalla on kasvanut positiivisesti vuodesta
2013. Suomen Leirintäalueyhdistys ry ja SF-Caravan ry ovat teettäneet tutkimuksen leirintämatkailualan rahavirroista, rakenteesta sekä tulo- ja työllisyysvaikutuksista.

Leirintämatkailun liikevaihto vuonna 2015 oli 197 miljoonaa euroa. Liikevaihto on kasvanut 26 % vuodesta 2013. Leirintämatkailuala on muun matkailun ohella ainoa vientiala joka maksaa Suomeen myös arvonlisäveron. Ala kerryttää yli 71 miljoonaa euroa veroja ja veroluonteisia maksuja.

Leirintäalueella majoittuva seurue käyttää rahaa vierailupaikkakunnallaan joka päivä keskimäärin 225 euroa. Henkilöä kohden rahaa kuluu 90 euroa. Valtaosa leirintämatkailijoiden rahankäytöstä kohdistuu leirintäalueen ulkopuolelle. Suurimpia hyötyjiä leirintämatkailijoiden rahankäytöstä ovat elintarvikekauppa (26 % kulutuksesta), kahvilat ja ravintolat (19 %), viihde- ja virkistyspalvelut (17 %), huoltamokauppa (17 %) ja erikoistavarakauppa (13 %).

Leirintämatkailuala työllistää 2567 henkilötyövuotta

Leirintämatkailijoiden rahankäytön välitön työllisyysvaikutus on 1817 henkilötyövuotta (htv). Tyypillisin leirintämatkailija on hyvin toimeentuleva 35-49 tai 50-64 -vuotias mies tai nainen, joka on puolison tai perheen kanssa lomamatkalla. Hänen kotitaloutensa yhteenlasketut vuositulot ovat yli 60.000€. Hän yöpyy matkailuautossa tai -vaunussa, viettää leirintämatkoillaan 11 vuorokautta vuodessa ja ajaa niiden aikana 3518 kilometriä. Leirintämatkailun harrastajat ovat sitoutuneita harrastukseensa – jopa 92 % tutkimukseen
vastanneista näkee itsensä potentiaalisena alan harrastajana tulevaisuudessa.

Vuonna 2015 tehty tutkimus oli jatkoa vuoden 2013 tutkimukselle. Tutkimus toteutettiin survey-tutkimuksena 19:lla eri leirintäalueella kesä- ja heinäkuussa. Siihen osallistui yhteensä 804 vastaajaa. Vastaajista 79 prosenttia oli suomalaisia ja 21 prosenttia ulkomaalaisia. Tutkimuksen teki Haaga-Helian restonomiopiskelija Jirka Lehtonen.

Lataa Jirkan opinnäytetyö Theseuksesta >.

Lisätietoja

Antti Saukkonen, Suomen Leirintäalueyhdistys ry, +358 440 595 931, antti.saukkonen@camping.fi

Timo Piilonen, SF-Caravan ry, +358 50 592 6561, timo.piilonen@karavaanarit.fi

Kristiina Adamsson, Haaga-Helia amk, +358 40 488 7595, kristiina.adamsson@haaga-helia.fi

Suomen Leirintäalueyhdistys SLY ry on leirintäalueiden ja lomakylien markkinointi- ja edunvalvonta-organisaatio, jonka jäsenalueiden markkinaosuus kaikista Suomen leirintäalueyöpymisistä on 75 %.
SF-Caravan ry on leirintämatkailun valtakunnallinen keskusliitto, joka toimii karavaanareiden, muiden leirintämatkailijoiden ja heidän muodostamiensa yhdistysten valtakunnallisena edunvalvojana.

Revenue Management ei ole rakettitiedettä

lokakuu 3, 2015

NinaNiemi-webDo you, and do all key staff know your revenue target for the last quarter of 2015?

Will you reach your target? Can you justify?

Do you forecast on a daily or weekly basis?

Do you have a tool for that?

Jos vastasit myöntävästi, voit onnitella itseäsi. Jos emmit, et ole yksin. Nina Niemi haastoi Viron hotelli-, ravintola- ja matkailuelinkeinoa perustavanlaatuisilla kysymyksillä 9.9. Haaga-Helia Hospitality Know-How Conferencessa Tallinnassa.

Entä miten hyvin tunnet kilpailijat ja heidän menestyksensä? Entä omat asiakkaasi? Tuottavimman asiakasryhmän ja mistä kanavasta he palvelunsa ostivat?

Näihin peruskysymyksiin tulisi löytyä vastaus ainakin hotellien myynti- ja markkinointiosastolla, mutta aina näin hyvin asiat ei ole. Tiedot saattavat olla olemassa, mutta kokoaako joku ne ja tietääkö koko henkilökunta vastaukset?

Revenue management on kapasiteetin myynnin optimointia oikealle asiakkaalle oikeaan aikaan oikealla hinnalla oikeassa kanavassa. Tähän tarvitaan edellä mainittua tietoa.

Offering the right capacity to the right customer at the right time for the right price in the right channel

Revenue managementia voi käyttää paitsi majoitusbisneksessä, myös muussa palveluliiketoiminnassa, vaikkapa ravintoloissa. Sielläkin resurssit ovat sidottuja aikaan ja paikkaan – tänään myymättä jäänyttä pöytää tai annosta ei voi myydä enää huomenna.

Revenue management is a tool for forecasting ad managing demand, pricing and positioning as well as distribution, online marketing and e-commerce.

Revenue managementista on hyötyä, jos

  • myytävä kapasiteetti on rajallista
  • tuotetta/palvelua ei voi varastoida
  • ennustettavissa oleva
  • paljon kiinteitä kuluja
  • tuotetta/palvelua voi myydä etukäteen
  • hinnoittelua voidaan segmentoida

Revenue management is not rocket science. It doesn’t require resources and fancy, expensive systems – Excel is just fine!

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Nina Niemen alustukseen Hospitality Know-How Conferencessa 9.9.2015.

Lisätietoa ja oppia revenue managementin käyttöönotosta saat
Learn more about revenue management

Lue revenue managementiin myös liittyen

Tuloksellisuuden ohjaamisen elementteja

syyskuu 25, 2015

Jokaisen työntekijän tehtävä on huolehtia yrityksen tuloksellisuudesta, muistutti Timo Saranpää Hospitality Know-How Conferencessa Tallinnassa 9.9.2015.  Tuloksen tekemisen kulttuuri lähtee siitä, että jokaisella työntekijällä on omat, henkilökohtaiset tulostavoitteet.

Jos ei tiedä, mihin pitää tähdätä, ei voi päästä sinne! Mitä hallitummin askelein ja selkeämmän reitin kautta tavoitteeseen voi päästä, sitä varmemmin kukin maalin saavuttaa. Siksi yksinkertaiset ja saavutettavissa olevat, arkeen kytkettävät tavoitteet ovat parhaita paitsi työntekijän, myös esimiehen näkökulmasta.

Success is based on good leadership and management. Success begins from personnel motivation, attitude and professional skills but it also demands setting each and every one personal goals for profit making.

Vieraanvaraisuusalalla, jossa katteet ovat muutenkin alhaiset, tulosta syövät monet seikat. Kannattavuuden seurantaan Saranpää tarjosi muistisäännön 5-10-20.

  • Päivätasolla riittää, että seuraa viittä tunnuslukua, esimerkiksi myyntiä, henkilöstökuluja ja raaka-ainekuluja
  • Kuukausitasolla seurattavia tunnuslukuja tulisi olla jo vähän enemmän, noin 10
  • Vuositasolla tuloksellisuuden arviointiin tarvitaan jo 20 tunnuslukua

Choose five key figures linked to everyday operations to assure profit making.

Vaikka seuranta on tärkeää, ei se saa viedä aikaa tärkeimmältä eli myynnin tekemiseltä, muistutti Saranpää ja lupasi antaa vinkit tärkeimpien tunnuslukujen maailmaan Tallinnassa lokakuussa 2015 järjestettävällä kurssillaan.

Newer forget the sales! you don’t have anything to analyse if you don’t do the sales.

Saranpää painotti puheenvuorossaan, että hospitality-alan yritysten tulisi panostaa kuluhallinnassa tuloslaskelman ylempiin riveihin. Suurimmat kulut syntyvät muuttuvissa kustannuksissa kuten raaka-aineissa, työvoimakuluissa ja muissa päivittäisissä kuluissa. Jos myyntikatteen marginaalit ovat alhaiset, loppuriveillä olevat pienetkin kulut vievät tuloksesta suuren osan, vaikka itseasiassa summat ovat pieniä. Siksi ylempien rivien kuluihin tulisi kiinnittää paljon nykyistä enemmän huomiota.

Major expenses in hospitality business are in raw materials and labour costs.

Taloudellista suorituskykyä Saranpää kehotti tarkastelemaan useammasta näkökulmasta:

  • Tuottavuus (mittarina esimerkiksi myynti / tehty työtunti)
  • Taloudellisuus (mittarina esimerkiksi kustannus / kpl)
  • Kannattavuus (mittarina esim. tulos-%)
  • Maksuvalmius (mittarina kassavirta)
  • Oman ja vieraan pääoman suhde (taseesta)

Tuloksellisuuden lisäämisessä kasvun ja laadun varmistaminen sekä budjetissa pysyminen ovat niin ikään avainasemassa. Budjetti on paitsi suunnittelun ja toimeenpanon työväline, myös analysoinnin työväline.

Paitsi omaa bisnestään, bisneksen vetäjän on tärkeä muistaa seurata myös ympäristöään. Makrotalouden ymmärtäminen on tärkeää: pitää ymmärtää, mitä tapahtuu paikallisesti ja mitä globaalisti. Menestyminen vaatii ymmärrystä kysynnästä sekä kuluttajakäyttäytymisestä. On tunnettava lait ja asetukset, mutta myös megatrendien tuomat muutokset bisnekseen (globalisaatio, demografiset muutokset, ilmastonmuutos, digitalisaatio, muuttoliike jne.). Sydän ja kädet kiinni omassa bisneksessä, silmät avoinna ympäröivään maailmaan!

If your product is right, your ability to manage, motivate, measure and modify, will tell whether your business boom or fail.

 

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Timo Saranpään alustukseen Haaga-Helia Hospitality Know-How Conferencessa 9.9.2015 pitämään alustukseen, jossa hän esittely lokakuussa alkavan ” Hospitality Industry Managerial Accounting” –kurssin sisältöä. Jos kiinnostuit aiheesta ja Timon kurssista, tutustu kurssin sisältöön ja ilmoittaudu mukaan tästä tai ota yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi!

Jakamistalous – kirous vai mahdollisuus?

syyskuu 14, 2015
Yliopettaja Minttu Harmaala HAAGA-HELIAsta

Yliopettaja Minttu Harmaala Haaga-Heliasta

Jakamistalous on tämän päivän palveluita tuottavien yritysten vitsaus ja kirous, mutta se voi olla myös mahdollisuus ja kasvuajuri. Tulvan lailla vyöryvä ilmiö ei jätä kylmäksi hotelliyrittäjää, taksipalveluita tarjoavaa tai ravintolan pitäjää. Kieltäminen ei kuitenkaan ole oikea ratkaisu, sillä kuluttajat ja asiakkaat ovat mukana tuossa ilmiössä. Ja kokoajan enenevässä määrin.

”Jakamistalouden pääpointti on käyttäjähyödyssä. En tarvitse autoa, mutta minun tarvitsee päästä paikasta toiseen. Siksi lainaan kaverin autoa tai pyydän kuljetuspalvelua”, selitti yliopettaja Minttu Harmaala Hospitality Insiders Clubin tilaisuudessa torstaina 10.9.2015 Sports Academyssä.

Kaverin auttaminen on tuttua jo vuosikymmenten ja -satojen takaa, mutta nyt teknologian kehittyessä kaverin käsite on laajentunut. Kun annan jotain toiselle, saan myös itselleni. Tähän perimmiltään pohjautuu jakamistalouden periaate: vaihdetaan suunnilleen samanarvoisia asioita. Toisinaan vaihdon väline on raha, toisinaan vastapalvelus tai suunnilleen samanarvoinen tavara. Jakamistalous tarjoaa myös oivallisen alustan uudenlaiselle sosiaalisuudelle, verkottumiselle ja yksinäisyyden tunteen karkottamiselle.

Jakamistalous voi hyvin kapitalismin kriisin vuoksi. Moni ajattelija tekee mieluusti pesäeroa kapitalistiseen järjestelmään ja työntekijöiden polkemiin suuryrityksiin ja yrittää pärjätä ilman näitä. Karttateknologia, nettimaksaminen, ihmisten verkottuminen ja toisiinsa kietoutuminen tukevat keskenään toimeen tulemista.

Myös kuluttajakäyttäytyminen muuttuu ja kuluttajan rooli muuttuu. Mitä enemmän kuluttajalla on tietoa, sitä enemmän hän osaa vaatia. All-inclusivet on nähty ja nyt halutaan lomamatkallakin elää kuin paikalliset. Kohdemaan arki ja elämäntapa kiinnostaa enemmän kuin hulppea täydenpalvelun elämä altaan äärellä. Asiakkaat haluavat olla entistä vastuullisempia ja minimoida luonnonvarojen käytön: miksi omistaa yksin, jos voi omistaa yhdessä muiden kanssa?

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Hospitality Insiders Clubin jäsenistöä kuunteli kiinnostuneena Mintun alustusta jakamistalouden ilmentymistä.

Toki jakamistaloudessakin on omat esteensä ja haasteensa. Voinko luottaa tuntemattomiin? Uskallanko antaa omaa asuntoa tai asuntoa tuntemattoien käyttöön? Menetänkö yksityisyyteni, jos jaan kotini vieraiden kanssa? Mistä muut tietää, että minuun voi luottaa?

Suomessa jakamistalous on edistynyt yllättävänkin hitaasti. Syynä ovat paitsi tiukka lainsäädäntö, myös massan pienuus. Kun käyttäjäkunta on rajallinen, palvelun tarjoajiakin on vähän. Kun ei ole palveluita, ei käyttäjiäkään niin kiinnosta. Se on kuitenkin varmaa, että ilmiö kasvaa myös Suomessa. Se, mihin suuntaan kehitys menee ja ketkä ilmiöstä hyötyvät, on jokaisen palveluntarjoajan käsissä. Ikea keksi hyödyntää tee-se-itse-nikkareiden yhteisön tarjoamalla näiden palveluita tavaratalon aulassa asiakkailleen, joilla ruuvimeisseli ei pysy kädessä.

Haastankin pohtimaan, miten sinä voisit hyödyntää ilmentymän tuoman potentiaalin omassa liiketoiminnassasi. Jos kaipaat pohdintaan sparrausta, suosittelen kääntymään Minttu Harmaalan puoleen ja ottamaan osaa Haaga-Heliassa starttaavaan jakamistalouden ja yritysten yhteisiä toimintamalleja ideoivaan PUSU hankkeeseen.

Lue myös:

Jakamistalous tulee – oletko valmis

Teksti Elisa Aunola. Perustuu Minttu Harmaalan alustukseen Hospitality Insiders Clubissa 10.9.2015. Jos haluat tilata luennon tai koulutuksen aiheesta, tai ottaa osaa Haaga-Helian hankkeeseen, ota meihin yhteyttä: elisa.aunola@haaga-helia.fi, minna-maari.harmaala@haaga-helia.fi